Suomen digituen kenttä on monipuolinen ja sillä on paljon tarjottavaa digituen tarpeessa oleville ihmisille. Digituen kehittämiselle on kuitenkin yhä tarvetta.
Monihelin DigiUp -hanke käynnistyi kesäkuussa 2021. Hanke pyrkii vastaamaan monikulttuuristen järjestöjen digitaalisiin kehitystarpeisiin, joita koronapandemia lisäsi entisestään. Hankkeen tavoitteena on arvioida monikulttuurisen järjestökentän kykyä toimia digitaalisessa ympäristössä, sekä tarjota järjestötoimijoille tarvittavaa digitukea ja koulutuksia.
Hankkeen käynnistyessä meillä oli haasteena löytää järjestöille suunnattua digitukea tarjoavia yhteistyökumppaneja. Vuonna 2022 aloitimme yhteistyön Sininauhaliiton jäsenjärjestöille suunnatun digituen kanssa. Olemme vaihtaneet asiantuntijaosaamista, kehittäneet digitukea edistäviä käytäntöjä ja jakaneet materiaaleja. Vaikka kohderyhmämme ovat erilaisia, sisällölliset tarpeet ovat samankaltaisia.
Vuonna 2022 toteutetussa Järjestödigi-kartoituksessa (TIEKE ry, Viestintä-Piritta Oy ja Vitec Avoine Oy) selvitettiin järjestöjen roolia sekä digituen antajina että saajina. Kävi ilmi, että järjestöistä 28 % saa tukea ulkopuolisilta asiantuntijoilta (maksulliset palvelut ja muilta järjestöiltä saatava tuki). Digitukea tarvitsevista järjestöistä 7 % ei saa sitä lainkaan. Onkin varmistettava, että järjestöillä on mahdollisuus saada digitukea ja oppia uutta. (Lue lisää SOSTE:n blogikirjoituksesta, linkki aukeaa uuteen ikkunaan)
Kahden hankevuoden aikana ymmärryksemme monikulttuuristen järjestöjen arjesta digimaailmassa ja roolista digituen kentällä on syventynyt ja toimintamme on vakiintunut. Opastamme järjestötoimijoita, tuotamme materiaaleja työkaluiksi ja vahvistamme digiosaamista koulutuksilla.
Monikulttuurisen järjestökentän toimijoiden rooli digitukijana
Digitaaliset työkalut ovat osa kansalaisjärjestöjen työ- ja toimintakulttuuria järjestöjen koosta ja toimintamuodosta riippumatta. Monikulttuuriset järjestöt kuitenkin toimivat usein pienillä resursseilla tai kokonaan vapaaehtoisvoimin. Erityisesti pienissä järjestöissä on usein vain pari aktiivista toimijaa, jotka ovat vastuussa toiminnasta. Vaikka järjestöjen resurssit ovat rajallisia, ne toimivat usein myös digitukena yhteisöilleen, joihin kuuluu maahan muuttaneita ja eri syistä haavoittuvassa asemassa olevassa ihmisiä.
Vuonna 2021 toteuttamamme Monidigi-kartoituksen mukaan 21 % järjestöistä tarjoaa jäsenistölleen säännöllistä digitukea ja opastusta. Lähes kolmasosa antaa piilodigitukea. Piilodigituki tarkoittaa ei-suunniteltua digitukea, joka ei kuulu järjestön varsinaisen toiminnan arvioinnin ja seurannan piiriin. Piilodigituki aiheuttaa kuormittavaa lisätyötä varsinkin pienille järjestöille.
Nämä järjestöt on tunnistettava tärkeinä digituen toimijoina, koska ne tavoittavat ihmisiä, joita yhteiskunnan viranomaiset ja palvelut eivät välittämättä tavoita. Järjestöt tarjoavat heille tukea saavutettavasti heidän omalla äidinkielellään.
Jotta järjestöt pystyvät harjoittamaan perustoimintaansa ja tukemaan yhteisöjään, ne tarvitsevat itsekin lisää tukea ja jatkuvaa oppimista. Järjestöjen toiminnan jatkuva ja kestävä kehitys on tärkeää sekä yhteisöjen tuen säilyttämiseksi, että ihmisten yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseksi.
Järjestötoimijoiden digitaaliset taidot, tarpeet ja haasteet
Järjestötoimijoiden digitaitojen vahvistamiseksi niille tarjotaan monipuolisia koulutuksia erilaisista aiheista. Koulutuksia järjestävät esimerkiksi opintokeskukset ja kattojärjestöt.
Kartoituksemme mukaan järjestötoimijat ovat halukkaita ja motivoituneita kokeilemaan uusia mahdollisuuksia digitaalisessa ympäristössä, mutta osallistumiselle on monenlaisia haasteita.
Yleinen haaste on se, että suurin osa koulutuksista järjestetään suomen kielellä ja niitä järjestetään silloin, kun järjestöaktiivit ovat päivätöissä.
Monikulttuuristen järjestötoimijoiden kielitaito vaihtelee. Vaikka monet toimijoista osaavat suomea, asiantuntijoille suunnattuihin koulutuksiin osallistumisen kynnys on korkea. Kaikki eivät osaa englantia, joten suomenkielisille koulutuksille on tarve myös monikulttuurisella järjestökentällä.
Resurssit muodostavat suurimman esteen osallistumiselle. Pienillä järjestöillä resurssit riittävät yleensä vain välttämättömien toiminallisten ja hallinnollisten asioiden hoitamiseen. Henkilöstöresurssit eivät riitä digitalisaatiossa mukana pysymiseen. Toimintakulttuurin ja osaamisen päivittäminen vaatii rahaa ja työtunteja. Ulkopuoliselle maksuttomalle tuelle on siis ehdoton tarve.
Tähän tarpeeseen olemme vastanneet räätälöidyllä, yksilöllisellä ja monikielisellä digituella. Digitukemme saamassa palautteessa näkyy selkeästi järjestöjen digituen saavutettavuuden ja maksuttomuuden tärkeys.
Asiakkaalta saamamme palaute: ”Olen töissä pienessä yhdistyksessä, jossa ei ole ketään IT-asioista vastaavaa, joten apu on todella tarpeellista ja arvostettua. Meillä on vain rajalliset resurssit, joten maksuton neuvonta on mainio ja tärkeä juttu!”
Miten olemme kehittäneet digituen muotoja kahden vuoden aikana?
Hankkeen alussa ”digituki” sanana ei tavoittanut monikulttuurisen kentän järjestötoimijoita kovin hyvin. Monille sana oli uusi termi, joka tulkittiin usein perinteisenä IT-tukena. Digituen aktivointi ja käyttöönotto vaati aikaa.
Hankkeen alkukartoituksessa tavoitimme järjestöjä puhelimitse ja kerroimme millaisissa asioissa voimme olla apuna. Vahvistimme viestintää sosiaalisen median kanavissa. Somessa kuvailimme asiakkaidemme pulmia, jotka liittyivät muun muassa verkkosivujen suunnitteluun ja päivitykseen, asiakirjojen säilyttämiseen verkossa ja tapahtumien mainostamiseen verkossa. Näiden esimerkkien avulla yritimme saada järjestöt miettimään omia digitaalisia tarpeitaan.
Olemme päätyneet toimintamuotoihin, jotka vahvistavat järjestötoimijoiden digiosallisuutta ja digitaitoja. Meidät voi tavoittaa matalalla kynnyksellä esimerkiksi WhatsApp -viestein tai verkkovarausjärjestelmämme kautta itselle sopivaan aikaan. Myös paikan päällä toimistollamme annettavan digituen määrä on lisääntynyt. Olemme tarjonneet lisäksi vierailevaa digitukea, myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.
On ollut ilo tutusta paremmin yksittäisten järjestöjen digitaalisiin toimintakulttuureihin, -asenteisiin ja -tapoihin, ja auttaa heitä ratkaisemaan digimaailman arkisia haasteita.
Tarjoamassamme digituessa on toki rajansa. Joskus on pakko ohjata asiakkaita palveluntarjoajille. Oikean asiakaspalvelun löytäminen voi olla hankalaa, jos IT-palvelut käyttävät vain chattibotteja. Ongelmien sanoittaminen voi olla haasteellista, kun digitaalisen ympäristön tuntemus on rajallinen. Digituen piiriin voikin kuulua asiakkaiden ohjaaminen palvelutarjoajan henkilöasiakaspalveluun. Tukihenkilönä toimiminen järjestön ja palvelun välisessä kommunikaatiossa on tyypillistä.
Vaikka digitukeen tulevat aiheet ovat vaihtelevia, usein päädymme selvittämään järjestöjen digiperusasioita, esimerkiksi sähköpostin käyttöä ja asiakirjojen säilyttämistä.
Digitaalisen valmiuden arviointityökalu
Olemme oppineet paljon digituen kohtaamisista. Siksi lähdimme pohtimaan erillisen digitaalisen valmiuden arviointityökalun käyttöönottoa.
Arviointityökalu auttaa sekä järjestöjä että meitä digituen tarjoajana opastustilanteissa. Se auttaa järjestötoimijoita arvioimaan organisaation nykyisen digitalisaation ja digitaalisten taitojen tilaa, sekä tunnistamaan kehittämiskohteita.
Meitä työkalu auttaa tunnistamaan esteitä digituen sujuvan toteutumisen tiellä. Tutustu järjestön digitaalisen valmiuden arviointityökaluun alla olevasta painikkeesta.
Kohderyhmämme tavoitettavuus on kasvanut sitä mukaa, kun toimintamme on konkretisoitunut ja viestintämme vahvistunut. Se on yksi osoitus hankkeen tarpeellisuudesta ja onnistumisesta.
Digituessa nousevat aiheet ohjaavat koulutuksien sisältöjä. Järjestämme koulutuksia myös englannin kielellä, mikä tavoittaa kohderyhmäämme paremmin. Luomme koulutuksen esittelyt sekä englanniksi että suomeksi. Pyrimme lisäksi käyttämään mahdollisimman selkeätä kieltä tai ainakin avaamaan haastavampien sanastojen käsitteitä.
Luomme myös järjestötoimijoille suunnattuja materiaaleja. Vaikka materiaaleja on saatavilla paljon englannin kielelläkin, ne on räätälöitävä järjestötoimijoille erikseen. Selkeä kieli ja yksinkertainen rakenne ovat keskeisiä elementtejä materiaaleissamme.
Kannustamme järjestöjä käyttämään niiden digitaalista toimintaa tukevia työkaluja, jotta toiminta olisi tehokasta, kestävää ja pitkäjänteistä. Valittuja digitaalisia työkaluja kannattaa käyttää kullekin järjestöille sopivalla tavalla. Oikeiden työkalujen käyttöön ottaminen vaatii harjoitusta, mutta pidemmän päälle vahvistaa järjestön toimintaa.
Digituen tulevaisuus ja digirohkeus
Digituen antajina olemme ilolla nähneet järjestötoimijoiden uskalluksen kokeilla ja oppia uusia taitoja, kunhan tuki vain on saatavilla. Uskallus ja taidot lisääntyvät, kun myös uusien työkalujen käytön ongelmien ja muiden huolien ilmaisulle on tilaa. Puhutaan digirohkeudesta, joka oli myös joulukuussa 2022 DVV:n julkaiseman Digitaitoraportin teemana. Digirohkeus on noussut esiin myös digituen saamassa asiakaspalautteessa.
Kokemuksemme perusteella juuri uusien mahdollisuuksien näkeminen auttaa toimijoita rohkaistumaan. Jotkut palaavat tuen piiriin konkreettisten esimerkkien kanssa kertoen, mitä he haluavat oppia seuraavaksi. Nämä tilanteet, joissa ihmiset pystyvät sanoittamaan tarpeitaan käyttämällä oppimaansa uutta sanastoa, tuovat meille digitukijana todella paljon iloa.
Saamaamme asiakaspalautetta:
”DigiUp -hanke on tukenut yhdistystämme järjestämään digitaalista oppimista jäsenille. Sitä on tarvittu ja hyödynnetty paljon sähköiseen asiointiin liittyvissä asioissa.”
”Palvelu on vastannut hyvin tarpeisiimme, se on ollut oikea-aikaista ja ystävällistä. Emme tienneet, että voittoa tavoittelemattomille yhteisöille on paljon digitaalisia mahdollisuuksia.”
”Oli oikein käytännönläheinen ja hyvä info, saimme enemmän kuin mitä odotimme ja nyt on matala kynnys kysyä lisää!”
Järjestöille suunnattua digitukea on kehitettävä koko ajan, jotta vastaamme muuttuviin tarpeisiin ja järjestöt pysyvät mukana digitaalisessa muutoksessa.
On tärkeää, että digituen kentällä tapahtuva kehitys ja toiminta tavoittaa laajemmin järjestöjä. Digitukitoimijoiden on pidettävä huolta, että viestintä, yhteistyö ja asiantuntijaosaamisen vaihto vahvistaa järjestöjä.
