Olen saanut kasvaa turvallisessa ja tutussa ympäristössä nuoruuteni ja varhaisen aikuisikäni. Asun yhä lähellä lapsuudenkotiani, joten voin sanoa tuntevani asuinympäristöni kuin omat taskuni. Paikallisuuteni ja suomenkielisyyteni vuoksi myös monet kerrostaloasumiseen liittyvät paikalliset käytännöt, joista osa on niin kutsuttua hiljaista tietoa, ovat minulle tuttuja. Tiedän esimerkiksi, että huonekalujen kierrättämisestä täytyy pitää itse huolta, eikä niiden paikka ole roskahuoneessa. Hyvien naapuruussuhteiden ylläpitäminen tekee yhteiselosta sopuisampaa ja edistää naapuruston yhteisöllisyyden kasvua. Yhteisöllinen naapurusto pitää huolta jäsenistään ja tukee näin heidän pärjäämistään yli arjessa vastaan tulevien haasteiden. Työharjoittelussa Katto-toiminnassa olen päässyt antamaan apua tarvitseville neuvontaa asunnonhaussa ja muissa asumiseen liittyvissä asioissa. Tämän lisäksi olemme jalkautuneet kouluihin ympäri pääkaupunkiseutua pitämään monikielisiä infotilaisuuksia asumisasioista. Syksyn aikana kertyneet kokemukset ovat avartaneet käsityksiäni asumisen haasteista erityisesti vieraskielisen väestön näkökulmasta.
Asuntojen löytäminen internetin syövereistä vaatii ymmärrystä paikallisista vuokramarkkinoista ja asunnontarjoajista. Tämän lisäksi olisi eduksi tunnistaa, minkä asioiden kirjaaminen asuntohakemukseen voi edistää omaa asunnonsaantia ja mitä tulisi toimia hakemuksen jättämisen jälkeen. Vieraskieliset ihmiset, jotka eivät hallitse suomen kieltä ovat vuokra-asunnon hankinnan suhteen suomea äidinkielenään puhuvaa väestönosaa vaikeammassa asemassa. Pääkaupunkiseudulla vuokra-asuntojen hintataso on monille liian kallis sekä maltillisesti hinnoiteltuja ja perheille suunnattuja isompia vuokra-asuntoja ei ole tarjolla tarpeeksi. Asuntohakemuksien jättämisen edellytyksenä asunnon etsijällä tulee olla myös riittävät digitaidot, -laitteet ja verkkoyhteydet, jotka eivät ole kaikille itsestäänselvyyksiä. Edellä mainittujen haasteiden päälle tutkimukset osoittavat, että vuokra-asuntomarkkinoilla tapahtuu syrjintää vieraskieliseltä kuulostavia asunnonhakijoita kohtaan (Vilkama ym., 2021, s. 34)
Asunnonhaun haasteiden lisäksi suomalaisen kerrostaloasumisen käytännöt voivat joiltain osin olla vieraita maahan muuttaneille ihmisille. Erityisesti ihmiset, jotka eivät puhu suomea, ruotsia tai englantia saattavat ajautua hankaliin tilanteisiin, koska yhteisen kielen puutteesta johtuen kommunikointi naapureiden ja isännöitsijän kanssa voi olla hankalaa, mikä taas vaikuttaa siihen, ettei taloyhtiön säännöt ja hiljaiset käytännöt välttämättä siirry heidän tietoonsa. Roskien kierrätys ja roskahuoneiden ylläpito ovat Suomessa yleinen kerrostalojen naapurustossa riitoja aiheuttava asia. Riidat eri kieltä puhuvien naapureiden välillä johtuvat usein yhteisen kielen puutteesta, jonka vuoksi saatetaan olettaa toisen osapuolen tahallisesti toimivan sääntöjen vastaisesti. Taloyhtiöiden monikielinen viestintä omista säännöistään voisi ennaltaehkäistä väärinymmärryksistä johtuvia riitatilanteita ja purkaa monikulttuurisuuteen liittyviä ennakkoluuloja. Jatkuvasti moninaisemmaksi muuttuvassa yhteiskunnassa tulisi moninaisuuden näkyä myös palvelutarjonnassa.
Vilkama, V., Myllylä, A-L., & Puurunen, H. (1.11.2021). Vuokralaisvalintaan vaikuttavat tekijät ja ulkomaalaistaustaisten asunnon hakijoiden asema yksityisillä vuokramarkkinoilla – Raportti vuokranantajille suunnatun kyselyn tuloksista. Moniheli ry, Sininauhasäätiö sr & VVA ry. Ulkomaalaistaustaisten-asunnon-hakijoiden-asema-yksityisella-vuokramarkkinoilla-raportti.pdf (moniheli.fi)
