Kun maailma seurasi keväällä 2022 Ukrainan tapahtumia kauhun ja myötätunnon sekaisin tuntein, minulle ei jäänyt muita vaihtoehtoja kuin toimia. Vapaaehtoistyö ei ollut pelkkä valinta – se oli välttämättömyys, sydämeni pakottama tehtävä.
Vuonna 2022 sodan syttyessä Ukrainassa ystäväni pyyntö avun tarjoamisesta muuttui nopeasti isoksi missioksi. Yli 50 vapaaehtoista koordinoi tuhansia ukrainalaisia ilmaisiin bussikyyteihin, jotka oli järjestetty yhdessä yhteistyötahojen ja lahjoittajien kanssa. Tämä tehtävä ei ainoastaan auttanut ukrainalaisia turvaan, vaan se loi myös pohjan yhteiselle sitoutumisellemme ja toiminnallemme.
Kohtasimme paljon haasteita. Suurimmaksi osaksi ne liittyivät ajan tai resurssien puutteeseen, tai ukrainalaisten vaikeisiin pakotarinoihin. Yksi tavallisimmista haasteista oli esimerkiksi se, kun moni varasi paikkoja useammasta bussista varmuuden vuoksi, mikä aiheutti sekasortoa. Tai jotkut eivät ehtineet bussimme kyytiin rajalla olevien pitkien jonojen takia.
Kriisiaikoina suoraviivaiset ratkaisut eivät aina toimi, ja huomasimme, että henkilökohtainen yhteydenpito ja yksilöllinen neuvonta ovat korvaamattomia. Meidän tehtävämme oli ymmärtää jokaisen ainutlaatuinen tilanne. Vaikka emme enää koordinoi ihmisiä Suomeen, sama auttamishalu ja asenne jatkuvat. Nykyään tarjoamme neuvontaa ja ohjausta kaikissa mahdollisissa kysymyksissä, jotka liittyvät Suomessa elämiseen.
Vaikeaan kriisivapaaehtoistyöhön liittyi myös kevyempiä, hauskoja hetkiä. Yksi mieleenpainuva tarina liittyy ukrainalaiseen, joka oli huolissaan lemmikkikaninsa tulevaisuudesta. Monet vapaaehtoisistamme saivat samalta henkilöltä kanin mukaan ottamiseen liittyviä kysymyksiä, ja kun hän lopulta sai tarvitsemansa tiedot, hän uskaltautui bussiimme. Hänen lähettämänsä kuva kanistaan matkalla Suomeen koristi pitkään toimistomme seinää. Se oli pieni, mutta sydäntä lämmittävä voitto kaikille vapaaehtoisille.
Autettavista auttajiksi
Hankkeemme on nyt puolivälissä, mutta työ ei ole vähentynyt. Avunpyytäjät löytävät palvelumme yhä aktiivisemmin, ja heidän positiiviset kokemuksensa toimivat parhaana mainoksena. Kehitämme jatkuvasti toimintaamme, koulutamme lisää vapaaehtoisia ja laajennamme tukihenkilötoimintaamme. Seuraavaksi tavoitteenamme on kasvaa entistä enemmän Uusimaan ulkopuolelle.
Erityisen merkityksellistä on ollut nähdä, kuinka ukrainalaiset, jotka saapuivat Suomeen sodan takia, ovat liittyneet vapaaehtoisjoukkoomme. Heidän panoksensa on ollut arvokas sekä auttamistyössä että heidän omassa kotoutumisessaan. Auttamisen kautta he ovat oppineet uutta ja voineet näin nopeuttaa omaa kotoutumisprosessiaan.
Tällä hetkellä kaikki vapaaehtoisemme ovat maahan muuttaneita. Vapaaehtoisillamme on joustavuus toimia omien aikataulujensa mukaan, olipa kyse sitten chat-tuesta tai henkilökohtaisesta avusta lentokentällä. Pienetkin teot voivat olla merkityksellisiä ja luoda turvallisuuden tunnetta niille, jotka ovat paenneet sotaa.
Olen syvästi kiitollinen kaikille vapaaehtoisillemme, yhteistyökumppaneillemme ja House of Helsinki ry:n hallitukselle, joka on tukenut meitä ja mahdollistanut työmme jatkumisen vaikeissa tilanteissa. Yhdessä olemme osoittaneet, että vapaaehtoistyö on paitsi voimaannuttavaa, myös yhteisöä yhdistävää toimintaa, jossa jokainen voi löytää oman tapansa auttaa ja kehittää itseään.
