Suomi on monikulttuurinen maa, joka kohtaa edelleen haasteita monikulttuuristen nuorten integroimisessa yhteiskuntaan.  

Vaikka monikulttuurisuus onkin rikkaus, se tuo mukanaan omia haasteitaan, erityisesti nuorille, jotka kasvavat monikulttuurisissa ympäristöissä. Yhteiskunnassa lokerointi ja ennakkoluulot syrjäyttävät monikulttuurisia nuoria. On tärkeää ymmärtää, miten nämä ilmiöt vaikuttavat nuorten elämään ja miten voimme torjua niitä.  

Muistan, kuinka itse aikoinaan pyrin pitkään kätkemään taustani mahdollisimman paljon. Häpesin juuriani, sillä somalit olivat aina esimerkkeinä, kun puhuttiin yhteiskuntaan heikosti sopeutuvista henkilöistä. Somaleita käytettiin esimerkkeinä työttömyystilastoissa. Somaleita leimattiin jopa koronapandemian aikana tartuntaryppäiden yhteydessä. Voit vain kuvitella, miltä tuntuu, kun ihmiset väistelevät sinua kadulla tai julkisissa kulkuneuvoissa.  

Hetki sitten valtakunnan mediassa pohdittiin S2-nuorten kouluhaasteita. Syitä haasteisiin etsittiin nuorten taustoista eikä esimerkiksi mahdollisesta neurokirjoon kuulumisesta. Kun et kuule mitään muuta kuin negatiivista taustastasi, alkaa se väistämättä vaikuttaa jaksamiseesi. Tämä näkyi omassa jaksamisessani.  

Haasteet vaikuttavat nuorten mielenterveyteen ja mahdollisuuksiin menestyä elämässä  

Edellä mainitsemani esimerkit eivät ole vain somalinuorten haasteina. Lähes jokainen monikulttuurisen taustan omaava on kohdannut kielteistä kohtelua ja ennakkoluuloja yhteiskunnassa.  

Tämä voi ilmetä esimerkiksi rasistisina kommentteina, syrjintänä koulussa tai työelämässä, välinpitämättömyytenä terveydenhuollossa tai näkymättömimpänä, eli ennakkoluuloihin perustuvana lokerointina, joka asettaa ihmisen taustansa perusteella eriarvoiseen asemaan. Tämä kielteinen ilmapiiri voi vaikuttaa merkittävästi nuorten mielenterveyteen, aiheuttaen stressiä, ahdistusta ja masennusta. Nuoret saattavat tuntea olonsa ulkopuolisiksi ja epävarmoiksi omasta paikastaan yhteiskunnassa, mikä voi heikentää heidän itsetuntoaan ja motivaatiotaan. Näiden haasteiden yhteisvaikutus lisää nuorten syrjäytymisen riskiä.  

Kun nuoret kokevat jatkuvaa syrjintää ja kohtaavat esteitä esimerkiksi työllistymisessä, he saattavat menettää uskonsa tulevaisuuteen ja yhteiskuntaan. Tämä voi johtaa passiivisuuteen, koulupudokkuuteen ja jopa rikollisuuteen. Syrjäytyneet nuoret ovat alttiimpia mielenterveysongelmille ja pitkäaikaiselle työttömyydelle, mikä voi luoda negatiivisen kierteen heidän elämässään.  

Ratkaisuja kulttuurisen osaamisen kehittämisestä ja ennaltaehkäisevästä työstä   

On tärkeää tunnistaa ja käsitellä monikulttuuristen nuorten kohtaamia haasteita yhteiskunnassa. Tarvitsemme laajempaa kulttuurista osaamista ja koulutusta niin työpaikoilla kuin kouluissa. Mitä paremmin ymmärrämme eri kulttuuritaustoja edustavien nuorten haasteita, sen paremmin voimme heitä myös auttaa. On ensiarvoisen tärkeää kohdata nuori yksilönä eikä vain tietyn ryhmän edustajana, mutta on myös yhtä tärkeää ymmärtää ryhmään kuuluvien kokemia yhteiskunnallisia haasteita.  

Emme voi puhua mahdollisuuksien tasa-arvosta, jos jokaisella nuorella ei ole tasavertaisia mahdollisuuksia menestyä elämässä. Tarvitsemme aktiivisia toimenpiteitä syrjinnän ja rasistisen kohtelun torjumiseksi sekä tasa-arvoisten mahdollisuuksien luomiseksi. Näihin talkoisiin tulisi jokaisen koulutushenkilökunnan, että työnantajan osallistua.  

Monikulttuuristen nuorten mielenterveyshaasteita ei osata tunnistaa vielä tarpeeksi hyvin. Yhteiskunnan tulisi aktiivisemmin tarjota nuorille tukea ja resursseja mielenterveyden tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Tähän kuuluu olennaisesti myös ammattilaisten kulttuurisen osaamisen kehittäminen, jotta haasteita ymmärrettäisiin paremmin. Toimimalla ennaltaehkäisevästi, voimme varmistaa nuorten terveyden ja jaksamisen lisäksi sen, että meiltä ei turhaan tipu nuoria työmarkkinoilta esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeiden muodossa.  

Tarvitsemme jokaisen nuoren, jotta yhteiskunnan rattaat pyörisivät tehokkaasti. Ei jätetä ketään jälkeen.