Rakenteellisia ongelmia ei korjata ilman rakenteellisia toimenpiteitä
Moniheli ry kiittää hallitusta tiedonannosta ja selkeän tahtotilan esittämisestä rasismin torjumiseksi Suomessa. Tiedonannon ideologinen sisältö on tärkeä, mutta vielä tärkeämpiä ovat sen esittämät toimenpiteet. Nämä toimenpiteet vaikuttavat valitettavasti hajanaisilta ja riittämättömiltä hallitusohjelman ongelmakohtien torjumiseen.
Rasismiin ja syrjintään liittyvät haasteet ovat Suomessa lähtökohtaisesti intersektionaalisia (monisyisiä) ja usein rakenteellisia. Sen vuoksi niiden tehokas korjaaminen vaatii rakenteellisia toimia. Valtioneuvoston tiedonannossa esitetyt toimenpiteet ovat muutamaa hyvää poikkeusta lukuun ottamatta pitkälti yksittäisiin ongelmiin kohdistuvia, ja siten vaikutukseltaan vähäisiä.
Parhaat toimenpiteet ovat vaikuttavia
Tiedonanto sisältää joitakin erittäin hyviä toimenpiteitä. Erityisesti Moniheli kiittää koulutusjärjestelmän kattavaa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämisohjelmaa, sekä hyvinvointialan ammattilaisten yhdenvertaisuusosaamisen kehittämistä. Nämä toimenpiteet ovat parhaimmillaan laaja-alaisesti rakenteisiin ja siten nykyisten haasteiden juurisyihin vaikuttavia.
Myös etnisten suhteiden neuvottelukunnan (ETNO) ja poliisin ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistaminen nousevat esiin toimenpiteinä, jotka lisäävät osallisuutta ja hyviä väestösuhteita laajassa mittakaavassa.
Hallitusohjelma on alusta asti tunnistanut järjestötoiminnan merkityksen palveluiden tuottamisessa erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville asiakasryhmille, joita julkinen sektori ei välttämättä tavoita. Järjestöyhteistyön vahvistaminen kuuluu myös toimenpideohjelmassa kansalaisjärjestöstrategian ja työelämän yhdenvertaisuuden edistämisen näkökulmasta. Moniheli kiittää hallitusta näistä toimenpiteistä, mutta pitää edelleen tehokasta yhteistyötä mahdottomana, mikäli järjestösektoria koskevat leikkaukset toteutetaan.
Haasteena konkretia ja yhdenvertainen toteutus
Valtioneuvoston tiedonannon suurimmat haasteet liittyvät riskeihin toimenpiteiden toteuttamisessa sekä niiden vähäiseen vaikuttavuuteen. On varmistettava, että toimenpiteiden toteutuksessa kuullaan niiden kohderyhmiä, ja että toimenpiteitä ollaan valmiita muokkaamaan kuulemisen perusteella.
Vuosittainen yhteiskunnallinen pyöreän pöydän keskustelu pääministerin johdolla on hieno tapa tarjota näkyvyyttä ja osallistumisen mahdollisuuksia vähemmistöille. Toimintamallin onnistumisen kannalta on ensisijaisen tärkeää varmistaa, että näihin tilaisuuksiin todella kutsutaan edustava joukko keskustelijoita, jotta mikään olennainen ryhmä ei jää näkymättömäksi. Valtioneuvoston tiedonantoa valmisteleva ryhmä ei kuullut esimerkiksi yhtäkään mielenterveystoimijaa tai islamin uskonnon edustajaa. Muut pääuskontokunnat olivat kuulemisessa hyvin esillä. Kun ottaa huomioon muslimiväestön kohtaaman uskontoon perustuvan vihapuheen, olisi heidän edustajansa kuuleminen ollut hyvin perusteltua. Tällainen huolimattomuus ei saa toistua pääministerin keskustelutilaisuuksissa.
Toimenpiteiden vähäinen vaikuttavuus liittyy niiden suppeaan kohderyhmään. Vaikka esimerkiksi valtioneuvoston monimuotoisempi rekrytointi on sinällään kannatettava asia, tulisi rekrytointisyrjintään puuttua huomattavasti laajemmassa mittakaavassa. Nyt hallitusohjelmasta kantautuva näkökulma, joka vastuuttaa yksilöä asioista, joihin tämä ei voi vaikuttaa, kuuluu myös toimenpiteissä. Se näkyy maahanmuutto-, kotoutumis- ja työllisyyspoliittisissa valinnoissa, joissa menestyminen nähdään yksilön valintojen seurauksena sen sijaan, että pyrittäisiin mahdollisuuksien tasa-arvoon rakenteita muuttamalla.
Kuuluvatko Monihelin kommentit tiedonannossa?
Moniheli toi valtioneuvoston kuulemistilaisuudessa esiin kolme pääpointtia:
- Kotoutumisprosessi jätetään yksilön vastuulle.
Toimenpide-ehdotukset eivät kosketa kotoutumisprosessia lainkaan. Kotoutujien eri kielitaidosta tai taustamaan yhteiskunnan rakenteista aiheutuvat erot aiheuttavat tilanteen, jossa kotoutujien joukko on hyvin monimuotoinen. Kotoutujia ei voida käsitellä yhtenä massana ilman riskiä yhdenvertaisuuden toteutumiselle. Esimerkiksi palvelut, jotka suunnitellaan lähtökohtaisesti olettaen, että henkilöllä on Suomessa työllistymiseen soveltuva koulutus tai digitaaliset valmiudet, syrjivät heikommassa asemassa olevia maahan tulijoita.
- Syrjivät rakenteet haittaavat vieraskielisten työllistymistä enemmän kuin kielitaidon puute.
Moniheli on hallituksen kanssa samaa mieltä siitä, että työllistyminen on erinomainen tapa edistää kotoutumista. Työllistymisen haasteita ei kuitenkaan ratkaista vain suomen kielen opiskelulla, jos työllistävät tahot hylkäävät hakijan nimen perusteella. Valtioneuvoston toimenpideohjelma sisältää maininnan rekrytointisyrjinnästä, mutta siihen liittyvä toimenpide on täysin riittämätön. Rakenteellista rasismia rekrytointitilanteessa ei korjata TE-toimistojen yrityksille suunnatuilla koulutuksilla, vaan vahvistamalla yhdenvertaisuusvaltuutetun toimintaa ja yksilön mahdollisuuksia raportoida syrjinnästä sekä lisäämällä vieraskielisen palkkaamisen kannustimia.
- Kolmannen sektorin leikkaukset vaarantavat järjestöjen toimintakyvyn.
Kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli yhdenvertaisuuden vahvistamisessa ja rasismin torjunnassa. Ne nostavat esille epäkohtia ja puuttuvat niihin julkista sektoria joustavammin. Tämän vuoksi Moniheli nosti kuulemistilaisuudessa esille järjestöjen toimintaedellytykset. Hallituksen toimenpiteiden joukossa mainitaan kansalaisjärjestöstrategia ja sen toimeenpano. Kysymme, miten järjestöjen toiminnan jatkuvuus ja siten hallitusohjelman toteutus varmistetaan, jos suunnitelmiin järjestöjen rahoitusleikkauksista ei edelleenkään ole tulossa muutoksia.
Tiedonanto on tärkeä askel eteenpäin
Kiitämme mahdollisuudesta tulla kuulluksi tiedonannon suunnittelussa. Moniheli oli yksi 25 toimijasta, jotka kutsuttiin suulliseen kuulemiseen tiedonantoa varten. Suullisen kuulemisen lisäksi toimitimme tiedonantoa valmistelleelle ryhmälle lausuntomme myös kirjallisena. Kiitämme hallitusta toimenpiteiden suunnittelusta ja nollatoleranssin julistamisesta kaikelle syrjinnälle. Tulemme verkostomme kanssa pitämään yhdenvertaisuutta, kotoutumista ja antirasistista työtä esillä myös jatkossa.
