Projektin tavoitteet
- Lisätä tietoisuutta kroonisista sairauksista pääkaupunkiseudulla asuvien afrikkalaisten maahanmuuttajien keskuudessa
- Antaa ohjeita kolesterolin syistä, ennaltaehkäisystä ja hoidosta
- Kehittää maahanmuuttajien luottamusta suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään ja terveydenhuollon ammattilaisten antamaan tietoon
- Ohjata maahanmuuttaja-asiakkaita käyttämään digitaalisia terveyspalveluja ja -sovelluksia oman terveytensä edistämisessä
Ryhmän tavoitteet
- Oppia maahanmuuttajien kroonisista sairauksista
- Parantaa tiimityöskentelyä eri maahanmuuttajataustaisista hoitotyön opiskelijoiden kanssa
- Pystyä puhumaan ihmisten edessä
- Pystyä antamaan ohjausta hoitotyön toimintaympäristöissä
Jotta tämä projekti kukoistaisi, meidän oli otettava huomioon siihen liittyvät riskit. Käytämme SWOT-analyysia riskien minimoimiseksi.
- Vahvuus – Ryhmällämme oli hyvä tiimityöskentely ja yhteistyö projektia kohtaan. Olivat rahoitusta, luentomateriaalia ja vapaat kädet projektin luomiseen.
- Heikkous – Oli vaikeuksia löytää sopivia kokousaikoja, koska osa jäsenistä on osa-aikatyössä sekä pienten lasten äitejä
- Mahdollisuudet – AFAESin saaminen yhteistyökumppaniksi oli meille mahdollisuus
- Uhkat – Kutsutut osallistujat eivät saapuneet paikalle, eikä suunnitelmamme toteutunut suunnitellusti. Ennakoimattomat tapahtumat.
Projektin tausta
Krooniset sairaudet ovat valtava maailmanlaajuinen kansanterveysongelma. Krooniset sairaudet ovat hitaasti kasvavia, pitkäaikaisia ja usein parantumattomia. Krooniset sairaudet ovat yksi tärkeimmistä kuolemansyistä, noin 70 prosenttia kuolemista ja vammaisuuden syistä maailmanlaajuisesti. THL:n (2022) mukaan krooniset sairaudet ovat merkittävä kansanterveysongelmia, ja niistä on tullut Suomessa johtava ennenaikaisen kuoleman syy. Ne aiheuttavat ihmisille suurta kärsimystä ja vaativat jatkuvaa lääketieteellistä hoitoa. Ne rajoittavat myös päivittäisiä toimintoja ja kuormittavat terveydenhuoltojärjestelmiä. Kroonisia sairauksia ovat muun muassa sydänsairaudet, aivohalvaukset, syöpä, krooniset hengitystie- ja munuaissairaudet, diabetes, astma ja muut. Sydänsairaudet, syöpä, diabetes ja hengityselinsairaudet aiheuttavat yli 60 prosenttia näistä kuolemantapauksista maailmanlaajuisesti. Aiemmin uskottiin, että krooniset sairaudet ovat vanhusten sairaus, mutta noin kolmannes kroonisiin sairauksiin kuolevista ihmisistä on alle 60-vuotiaita.
Vaikka suomalainen perusterveydenhuolto tarjoaa terveellisten elintapojen neuvontaa tasapuolisesti kaikille Suomessa asuville, se noudattaa suhteellisen vakiomuotoista lähestymistapaa, joka on suunniteltu suomalaiselle valtaväestölle, eikä siinä välttämättä oteta huomioon maahanmuuttajien kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta (Maliheh ym., 2022). Projekti toteutetaan yhteistyössä AFAESin kanssa afrikkalaisten ja Lähi-idän maahanmuuttajien tavoittamiseksi, ohjauksen antamiseksi kolesterolitaudeista ja niiden syistä sekä tiedon jakamiseksi terveellisistä elämäntavoista tämän sairauden ehkäisemiseksi.
Suomessa yleisiä kroonisia sairauksia ovat muun muassa sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, astma ja allergiat, krooniset hengityselinsairaudet, syöpä, muistisairaudet, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä mielenterveyden häiriöt. Useissa aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että maahanmuutto on maailmanlaajuinen terveyshaaste ja maahanmuuttajilla on suurempi riski sairastua kroonisiin sairauksiin. Aiemmat tutkimukset ovat myös vahvistaneet, että maahanmuuttajilla on korkea diabeteksen esiintyvyys varhaisessa iässä verrattuna kantaväestöön, ja diabeteksen riski kasvaa sitä mukaan, mitä kauemmin he ovat asuneet vastaanottavassa maassa (Maliheh ym., 2022).
Suomessa maahanmuutto lisääntyy joka vuosi. Helsingin kaupungin vuonna 2019 tekemän tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa Helsingin väestönkasvusta vuosina 2017-2018 johtui pelkästään maahanmuutosta. Muuta kuin suomea ja ruotsia äidinkielenään puhuvien helsinkiläisten määrä ylitti vuoden 2018 aikana yli 100 000 asukkaan rajan, mikä on 15,7 % koko kaupungin väestöstä. Helsingissä asuu yli neljännes koko Suomen maahanmuuttajista, kun taas pääkaupunkiseudulla asuu lähes puolet kaikista Suomen maahanmuuttajista. Näillä maahanmuuttajilla saattaa olla erilaisia tapoja, kulttuureja ja uskontoja lähtömaansa mukaan, mikä vaikuttaa suoraan heidän elämäntapoihinsa.
On aina tärkeää elää terveellisesti, jotta voidaan ehkäistä monia kroonisia sairauksia. THL:n (2022) mukaan tupakointi on yleistä venäläis- ja virolaistaustaisilla sekä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maista tulevilla miehillä. Lähi-idän ja Afrikan maista tulevat naiset harrastavat kuitenkin harvoin liikuntaa. THL mainitsi lisäksi, että afrikkalaistaustaisten ihmisten on havaittu kuluttavan vähemmän vihanneksia, hedelmiä ja marjoja. Golzarandin ym. vuonna 2012 tekemässä tutkimuksessa todettiin, että lihan ja vihannesten osuus lihasta ja vihanneksista saadusta energiasta on Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa kasvanut merkittävästi, kun taas viljan osuus on vähentynyt merkittävästi. Tutkimuksessa ehdotettiin lisäksi, että näissä maissa tarvitaan räätälöityä ravitsemuskasvatusta, jolla kannustetaan terveelliseen syömiseen kroonisten sairauksien ehkäisemiseksi.
Kuvaus toteutuksesta
Ryhmä sopi AFAESin kanssa projektin toteuttamisesta 15.4.2022. Jotta käsillä oleva projekti onnistuisi, jokaiselle ryhmän jäsenelle annettiin tietty tehtävä.
Laurean sairaanhoitajaopiskelijoina suunnitelmamme oli kyseisenä päivänä antaa ohjausta terveellisestä ravitsemuksesta ja mitata kolesterolia henkilökunnalle ja Helsingissä sijaitsevan AFAES-järjestön asiakkaalle. Tuona päivänä ryhmänä aloimme työstää suunnitelmaamme. Suunnitelmamme ensimmäinen tavoite oli esitellä projektimme yleisölle, mutta teknisistä syistä emme voineet. Siitä huolimatta keksimme ratkaisuksi selittää suullisesti asiakkaalle, kuinka tärkeää on huolehtia terveydestään ennen kuin kehomme viestittää meille. Näytimme, miten kolesterolia mitataan ja miten sen eri tasoja kehossa tulkitaan.
Yksi haittapuoli oli se, että paikalla olleiden ihmisten tausta oli Suomesta, mutta ihanteellisessa tapauksessa tuo kohderyhmä olisi Afrikasta, koska he olivat meidän kohderyhmämme. Toteutusympäristö ei ollut sopiva varsinkaan tärkeän tiedon esittämiseen ja ohjauksen antamiseen, vaikka tiimimme oli maksimaalisen sitoutunut ja jokainen tiimin jäsen opetti kaikille kiinnostuneille osallistujille, mikä on ihanteellinen terveellinen ruokavalio ja sen hyödyt.
Selkeä osoitus tästä terveellisestä kulttuurista oli myös smoothien valmistaminen, kun käytimme erilaisia hedelmiä ja vihanneksia. Osallistujat nauttivat ja maistelivat terveellistä mehua ja olivat vakuuttuneita siitä, että myös bio- ja luonnollisista elintarvikkeista voidaan valmistaa maukas ja terveellinen annos. Käymiemme keskustelujen perusteella tulimme siihen tulokseen, että ihmisiltä puuttuu tietoa siitä, mikä on terveellistä ruokavaliota ja minkälainen yhdistelmä ja kuinka paljon kutakin ruokaa heidän on lisättävä päivittäiseen ruokavalioonsa. Yleisömme kasvattamiseksi käytimme sosiaalisen median apua ja teimme yhteistyötä Foreigners in Finland -ryhmän kanssa, jossa jaoimme live-videon työstämme. Opimme, että kaikki ei välttämättä mene aina suunnitelmien mukaan ja meillä pitäisi olla suunnitelma B. Tämä oli hyvä kokemus ja koemme, että olemme saavuttaneet tavoitteemme.
