Aktiivinen toimijuus
Aktiivinen toimijuus – yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä ja osallisuutta edistävät palvelut -ryhmähanke on Euroopan Unionin Sosiaalirahaston (ESR+) rahoittama ja THL:n koordinoima. Moniheli toteuttaa maahan muuttaneita koskevan osahankkeen.
Aktiivinen toimijuus – yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä ja osallisuutta edistävät palvelut -ryhmähanketta toteuttavat yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsingin yliopisto, Kajaanin kaupunki, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue, Moniheli ry, Romano Missio ry, Setlementti Tampere ry sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialue.
Ryhmähankkeessa kehitetään sosiaalipalveluja kolmelle muuhun väestöön verrattuna suurimmassa huono-osaisuusriskissä olevalle väestöryhmälle; maahanmuuttaneille, ihmiskaupan uhreille (myös muut kuin maahanmuuttaneet) ja romaniväestölle.
Monihelin osahanke
yhteystiedot
Lubica Vysna
Asiantuntija
+358 (0)50 530 0720
lubica.vysna@moniheli.fi
English, Suomi,
slovenčina, čeština
Työpaketti 1: yhteistyön vahvistaminen
Osahankkeen ensimmäinen työpaketti on saatu päätökseen keväällä 2026. Ensimmäisessä työpaketissa keskityimme kehittämään yhteistyötä hyvinvointialueiden ja järjestöjen välillä.
Moniheli tukee osahankkeessa maahan muuttaneiden johtamien järjestöjen osallistumista erilaisiin temaattisiin verkostoihin ja järjestöneuvottelukuntiin hyvinvointialueilla. Toiminnan tasolla kannustamme tiivimpään yhteistyöhön kotoutumista tukevien sosiaalipalveluiden ja järjestöjen välillä.
Tätä tarkoitusta tukee ensimmäisen työpaketin lopputuote, Co-Act-yhteistyömalli järjestöille ja hyvinvointialueiden sosiaalipalveluille.
Katsaukset järjestöjen ja hyvinvointialueiden yhteistyöhön
Co-Act Model: Yhteistyömalli järjestöille ja hyvinvointialueille
Co-Act Model on Moniheli ry:n kehittämä käytännön viitekehys, joka vahvistaa monikulttuuristen järjestöjen ja hyvinvointialueiden kotoutumista tukevien sosiaalipalvelujen yhteistyötä.
Mallia on rakennettu maahanmuuttajien, järjestöjen, kuntien ja kotoutumisen ammattilaisten haastattelujen pohjalta. Tiiviimpi yhteistyö tekee palveluista saavutettavampia ja tehokkaampia: vahvemmat ammatilliset suhteet auttavat maahanmuuttajataustaisia asiakkaita löytämään oikeat palvelut ja madaltavat kynnystä ottaa niihin yhteyttä.
Co-Act Model esittelee konkreettisia tapoja tehdä yhteistyötä, kuten yhteiset verkostoitumistilaisuudet, sosiaalipalveluasiakkaiden vierailut järjestöjen tiloissa, yhteiset hankkeet palveluaukkojen paikkaamiseksi sekä yhteisen viestintäalustan, ja kuvaa myös tarpeet, joihin nämä toimet vastaavat.
Kartoitus järjestöyhteistyöstä hyvinvointialueilla
Touko-kesäkuussa 2024 Moniheli ry kartoitti hyvinvointialueiden ja monikulttuuristen kansalaisjärjestöjen yhteistyön nykytasoa. Lyhyt kysely lähetettiin kaikille hyvinvointialueille ja Moniheli-verkoston jäsenille. Kyselyn lisäksi tietoa saatiin henkilökohtaisissa tapaamisissa HYTE ry:n ja alueellisen ELY-keskuksen järjestämiin Uudenmaan alueen kiintiöpakolaistilannetta koskeviin tapaamisiin osallistuneiden vastuutyöntekijöiden kanssa.
Kyselyn tulokset osoittavat, että hyvinvointialueet ovat järjestöille yhä vieras rakenne, ja yhteistyö näyttäytyy erilaisena alueiden ja järjestöjen näkökulmasta. Vaikuttaa myös siltä, että yhteistyön käynnistäminen vaatii järjestöiltä huomattavan määrän työtä, johon monilla pienillä järjestöillä ei ole resursseja. Lue raportti kyselystä alta.
Mitä hyvinvointialueiden tulisi ottaa huomioon kun kehitetään palveluntarpeen arviointia kotoutujalle? Julkisten sidosryhmien ja kansalaisjärjestöjen välinen yhteistyö on ratkaisevan tärkeää suorassa asiakastyössä, mutta se on välttämätöntä myös sopivien kotoutumispolitiikkojen ja -palvelujen kehittämisessä.
Monihelin kartoitus avaa järjestöyhteistyön mahdollisuuksia palvelutuotannossa ja sisältää hyvinvointialueille suunnatut suositukset kotoutumisen palveluntarpeen arvioinnin kehittämiseen.
Järjestötreffit Uudellamaalla
Järjestötreffeillä tapaavat järjestöt, järjestöverkostot, kunnat ja hyvinvointialueet. Ne ovat mahtava mahdollisuus jakaa tietoa omasta toiminnasta, verkostoitua ja löytää yhteistyön paikkoja. Järjestötreffeillä saat kuulla myös kuntien ja hyvinvointialueiden omista rahoituksista ja kehitystavoitteista, joiden toteutukseen ne usein etsivät järjestökumppaneita.
Voit tarkastella eri alueiden tarjoamia järjestötreffejä alta klikkaamalla alueen nimeä.
Espoo
LUMO-verkoston tapaaminen
13.05.2026 klo. 14.00 – 16.00
Kansalistoiminnankeskus Tapiola, Kauppamiehentie 6, 02100 Espoo
Lisää tietoa:
Javier Knuutila-Gauto (javier.gauto (at) moniheli.fi)
Vantaa
23.02.2026 klo. 17.30 – 18.30
27.04.2026 klo. 17.30 – 18.30
Verkossa: linkki järjestötreffeille
Lisää tietoa:
Päivi Oikarinen
(paivi.oikarinen (at) vantaalla.info)
Keski-Uusimaa
Monialajärjestöt ja muut –teemaverkosto
Tiistai 3.2.2026 klo 12-14, Teams. Teema: Nuorisotoiminnan yhteistyömahdollisuudet yksinäisyyden vähentämiseksi
Tiistai 7.4.2026 klo 12-14, Teams, Teema: Asuminen: asumisen tukipalvelut Keusoten alueella
Tiistai 2.6.2026 klo 12-14, Teams tai Livenä, Teema: Yhteiskehittäminen ja asiakasosallisuus Keusotessa
Lisää tietoa: Anni Rekilä, Hyvinkään Yhdistykset ry, anni.rekila (at) hyvy.fi
Itä-Uusimaa
Lapsi-, perhe- ja nuorten järjestöt: Tessa Sarkima: tessa.sarkima (at) mll.fi
- Tapaaminen: 4.2.2026 klo 16.30-18.00
- Tapaaminen: 21.5.2026 klo 16.30-18.00
Työllisyyttä ja yhteisöllisyyttä tukevat sosiaalialan järjestöt, turvallisuutta edistävät järjestöt ja monialajärjestöt: Camilla Stjernvall (camilla.stjernvall (at) loviisanjarjestot.fi), Li-Marie Santala (li-marie.santala (at) silmu.info), Nina Kyyhkynen (nina.kyyhkynen40 (at) gmail.com)
- Tapaaminen: 5.2.2026 klo 16.30-18.00. Teema: Varautuminen – yksilön ja yhteisön näkökulmasta
- Tapaaminen: 23.4.2026 klo 16.30-18.00. Teema: Yhteisöllisyys ja järjestötoiminta
Mielenterveys- ja päihdealan järjestöt: Tiina Saarinen (tiina.saarinen (at) a-klinikkasaatio.fi)
- Tapaaminen: 10.2.2026 klo 14-15.30
Työpaketti 2: osallisuuden edistäminen
Osahankkeen toinen vaihe toteutetaan vuosina 2026-2027.
Toisessa työpaketissa keskitytään osallistamaan maahan muuttaneita sosiaalipalveluiden kehittämiseen. Tavoitteena on lisätä sosiaalipalveluiden tehokkuutta ja kykyä tavoittaa asiakkaita.
Työpaketissa 2 kartoitamme ensin maahan muuttaneiden osallisuuden tilannetta sosiaalipalveluiden kehityksessä hyvinvointialueilla. Etsimme erityisesti hyviä esimerkkejä sekä syitä sille, miksi yhteiskehittäminen on saattanut epäonnistua.
Toisen työpaketin seuraavassa vaiheessa järjestetään yhteiskehittämisen pilotti joka arvioidaan huolellisesti.
Lopputuotoksena on kirjallinen raportti, malli maahan muuttaneiden osallistamisesta palveluiden kehittämiseen ja opas palveluiden yhteiskehittämiseen Hackathon-metodia käyttämällä.
