10.9.2024
Guest blog

Suomeen muuttaneet pääkaupunkiseudulla – keitä he ovat ja mitä heille kuuluu?

Pasi Saukkonen
Pasi Saukkonen
Teksti on osa vieraskynäkirjoitusten sarjaa, jossa Monihelin verkostoon kuuluvat asiantuntijat tuovat esiin oman näkemyksensä ajankohtaisista aiheista. Kirjoittaja on maahanmuuton ja kotoutumisen erikoistutkija ja dosentti Helsingin kaupunkitietopalveluissa.

Suomeen muuttanut ulkomaalaistaustainen väestö on sisäisesti moninaista, eikä maahan muuttaneita kannattaisi koskaan käsitellä yhtenä ryhmänä. Hyödyntämällä tietoa Suomeen muuton syystä saadaan esille mielenkiintoisia ja tärkeitä havaintoja. 

Suomessa on hyviä rekisteripohjaisia tilastoja, joiden avulla saamme tietoa siitä, mitä Suomeen muuttaneille kuuluu. On kuitenkin myös monia aihealueita, joista emme saa perustilastoista tietoa. Siksi tarvitaan muita menetelmiä, kuten laajoja kysely- ja haastattelututkimuksia. Yksi tällainen on THL:n toteuttama MoniSuomi-tiedonkeruu. Sen tuloksia julkaistiin valtakunnallisesti vuonna 2023 ja pääkaupunkiseututasoisesti keväällä 2024. 

MoniSuomi-tutkimuksessa saatiin paljon tärkeitä tietoja Suomeen muuttaneista. Tämän tutkimuksen yksi suuri arvo on siinä, että Suomeen muuttaneita pystytään tarkastelemaan sen mukaan, minkä he ovat itse kertoneet Suomeen muuton tärkeimmäksi syyksi. Tätä tietoa ei yleensä ole ollut käytettävissä, vaikka hyvin tiedetään, että sillä, tuleeko ihminen uuteen maahan työn tai opiskelun, perheen tai suojelun tarpeen vuoksi, on suuri merkitys sinne asettumiselle. 

Nostan tässä kirjoituksessa eräitä havaintoja pääkaupunkiseudulla asuvien muuttajien elinoloista, elämäntilanteista ja osallistumisesta. 

 

New residents from Asian countries 

Pääkaupunkiseudun Suomeen muuttaneista ulkomaalaistaustaisista* vuodenvaihteessa 2022–2023 kerätyillä tiedoilla neljäsosa oli tullut työperusteisesti ja 12 % opiskeluperusteisesti. Puolison työn tai opiskelun vuoksi tulleita oli 8 %. Inkerinsuomalaisten paluumuuttajien ja sellaisten perheenjäsenten osuus oli niin ikään vajaa kymmenesosa. Noin viidesosa oli pakolaisia, oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita tai heidän perheenjäseniään, ja lähes neljäsosa muista perhesyistä muuttaneita. 

Eri syistä Suomeen muuttaneiden osuus vaihtelee kuitenkin paljon sen mukaan, kuinka pitkään he ovat Suomessa asuneet. Laajempi muutto Suomeen alkoi 1990-luvun alussa, ja silloin suuri osa heistä tuli inkerinsuomalaisina, suomalaistaustaisen perheenjäsenenä sekä turvapaikanhakijana. Viimeksi mainittujen joukossa korostuvat Neuvostoliitosta Suomeen tulleet somalialaiset ja näiden perheenjäsenet. 

Viime vuosien muutossa painottuvat puolestaan aikaisempaa selvästi vahvemmin työ- ja opiskeluperusteisesti muuttaneet. Aikaisemmin työperusteista muuttoa oli tullut lähinnä vain Virosta, nyt Suomi ja pääkaupunkiseutu ovat alkaneet kiinnostaa myös monia Aasian eri maissa asuvia. Erityisesti korostuvat tuoreessa maahanmuutossa filippiiniläiset. Vaikka monet työn tai opiskelun vuoksi tulleet ovat muutaman vuoden jälkeen lähteneet taas Suomesta, useat ovat myös jääneet. 

 

Yksinäisyyttä koetaan laajasti  

MoniSuomi-tutkimus kertoo myös, että Suomeen muuttaneet pääkaupunkiseudulla ovat selvästi koulutetumpia kuin mitä tutkintorekisterin perusteella voi päätellä. Lähes puolella on oman ilmoituksen mukaan korkea-asteen tutkinto. Toisaalta koulutusrakenne on polarisoitunutta, sillä myös niitä, joilla on korkeintaan perusasteen koulutus, on paljon, noin viidennes. Osalla heistä on takanaan vain muutama vuosi koulukäyntiä. 

Suuresti on vaihtelua myös suomen tai ruotsin kielen taidossa. Monet työ- ja opiskeluperusteisesti tulleet ovat vielä ihan aloittelijoita. Se selittyy osin sillä, että Suomessa on asuttu vasta lyhyen aikaa, mutta kaikki eivät opettele suomea tai ruotsia myöhemminkään. Monet esimerkiksi työskentelevät työpaikassa, jossa pärjää englannilla. Pakolaistaustaisista monet osaavat vähintään keskitasoisesti suomea tai ruotsia.  

Se tuskin yllättää ketään, että työperusteisesti muuttaneista suuri osa oli tutkimuksen mukaan työllisiä, ja että pakolaistaustaisilla on usein pitkä matka työelämään. Eikä suuri yllätys ole sekään, että miesten työllisyysaste on korkeampi kuin naisten, varsinkin jos vain kokopäivätyö otetaan huomioon. Tutkimus antaa kuitenkin työllistymisestä selvästi paremman kuvan kuin rekisteripohjainen tilasto. 

Vähemmän tunnettua on ollut tieto siitä, kuinka tärkeitä sosiaaliset suhteet ja henkilökohtaiset yhteydenotot ovat työllistymiselle. Työpaikkailmoitus ja TE-toimisto ovat vähemmän olennaisia työllistymisen väyliä kuin mitä julkisesta keskustelusta saattaisi päätellä. Työharjoittelu on myös tärkeätä työpaikan saamisen kannalta, etenkin pakolaistaustaisille. 

Tutkimukseen osallistuneista moni olikin sitä mieltä, että vähäiset suhteet niin sanottuihin kantasuomalaisiin olivat estäneet tai vaikeuttaneet työelämään osallistumista. Muutenkin on tämän tutkimuksen nojalla syytä kantaa huolta siitä, että monilla Suomeen muuttaneilla on vain yksi ystävä tai ei sellaista lainkaan ja että yksinäisyyttä koetaan varsin laajalti. Osallisuuden kokemuksessa oli esimerkiksi monilla opiskelutaustaisilla puutteita. 

 

Kotoutumisessa on tekemistä 

Syrjinnästä oli niin ikään valitettavan monilla omakohtaista kokemusta. Sitä oli koettu eniten julkisilla paikoilla sekä työnhaussa ja työnteossa ja asuntoasioissa. Pakolaistaustaisten lisäksi syrjinnän kokemuksista raportoivat monet opiskelutaustaiset. Syrjinnän etnisestä luonteesta kertoo sen painottuminen niihin, joilla taustamaa oli Lähi-idässä, Pohjois-Afrikassa tai muualla Afrikassa. Vähimmällä näyttävät pääsevän ne, joiden tausta on muualla Euroopassa (pois lukien venäläistaustaiset). 

Turvallisuuden kokemukset olivat pääkaupunkiseudun Suomeen muuttaneiden keskuudessa kuitenkin laajasti jaettuja. Samoin luottamus suomalaisen yhteiskunnan instituutioihin, erityisesti poliisiin, oli melko hyvällä tasolla. Moni seuraakin Suomen tapahtumia säännöllisesti, usein entisen kotimaan politiikan ja ajankohtaisten asioiden seuraamisen ohella. Muista lähteistä tiedetään, että vaaleihin osallistumisen aktiivisuudessa olisi parantamisen varaa. 

Suomeen muuttanut ulkomaalaistaustainen väestö on sisäisesti moninaista, eikä sitä kannattaisi koskaan käsitellä yhtenä ryhmänä. Mitä tahansa heistä sanotaan, voidaan sanoa myös väitteelle vastakkaista. Erojen taustalla on useita selittäviä tekijöitä, kuten ikä, sukupuoli, maassaoloaika, koulutus ja työkokemus. Asema työllisenä vaikuttaa moneen asiaan, mutta niin tekevät myös syrjinnän kokemukset. 

Tämä tutkimus on osoittanut, että myös Suomeen muuton syytä tarkastelemalla voidaan päästä mielenkiintoisiin tuloksiin, joista toivoisi suomalaisen yhteiskunnan olevan nykyistä paremmin tietoinen. Pakolaistaustaisten monenlaiset haasteet Suomeen asettumisen yhteydessä on tunnistettu ja tunnustettu jo pitkään. Tämä tutkimus kertoo, että myös työ- ja opiskeluperusteisesti tulleilla ja heidän perheenjäsenillään on kotoutumisessa tekemistä. 

 

Lisätietoa tutkimuksesta: 

Saukkonen Pasi & Topias Tanska (2024): Suomeen muuttaneet pääkaupunkiseudulla MoniSuomi-tutkimuksen tulosten valossa. Tutkimuksia 2. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia. https://www.hel.fi/static/kanslia/Kaupunkitieto/24_06_11_Tutkimuksia_2.pdf 

The National Institute for Health and Welfare (THL) website on the MoniSuomi survey: https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kansallinen-tutkimus-ulkomailla-syntyneiden-terveydesta-hyvinvoinnista-ja-palveluista-monisuomi  

* Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. 

Log in

Log in

HUOM! Jäsensivut eivät ole tällä hetkellä käytettävissä.
NOTE! Member pages are currently unavailable.