EN
EN FI
Ran Blumgrund ja Familia ry:n logo.
Ran Blumgrund
Teksti on osa vieraskynäkirjoitusten sarjaa, jossa Monihelin verkostoon kuuluvat henkilöt ja asiantuntijat tuovat esiin oman näkemyksensä ajankohtaisista aiheista. Kirjoittaja on Familia ry:n järjestö- ja viestintäsuunnittelija Ran Blumgrund.
Guest blog

Why Immigrant Political Integration is Key to Finland's Future?

Kaikki, jotka ovat seuranneet suomalaista maahanmuuttokeskustelua, tietävät, että yksi vertailukohta nousee jatkuvasti esiin: Ruotsi. Suomessa on yleinen käsitys, että maahanmuutto on Ruotsissa johtanut kasvavaan katuturvallisuuden heikkenemiseen, alueelliseen eriytymiseen ja yhteiskunnallisiin jännitteisiin. Oli tämä käsitys totta tai ei, siitä on tullut vahva kertomus — suomalaisten pahin pelko maahanmuuton seurauksista.

Tässä blogitekstissä haluan tarjota ratkaisun. Keinon varmistaa, että Suomen maahanmuuttotilanne kulkee eri reittiä kuin Ruotsissa. Ratkaisun, joka ei ole kovin monimutkainen eikä kallis, mutta jota Suomi ei ole vielä onnistunut toteuttamaan kunnolla. Tämä ratkaisu on maahanmuuttajien poliittinen osallisuus.

Kun puhun poliittisesta osallisuudesta, tarkoitan maahanmuuttajien kasvavaa poliittista tietoisuutta ja ymmärrystä, aktiivisempaa äänestämistä vaaleissa sekä suurempaa määrää ehdokkaita ja valittuja edustajia, joilla on maahanmuuttajatausta. Nämä eivät ole epämääräisiä käsitteitä, vaan selkeitä ja mitattavissa olevia tekijöitä, joista moni on jo Suomen seurannassa.

Mutta miksi maahanmuuttajien poliittinen osallisuus on niin tärkeää?

Maahanmuuttajan näkökulmasta vastaus on ilmeinen: poliittinen osallistuminen tarkoittaa mahdollisuutta vaikuttaa omaan elämäänsä liittyviin päätöksiin. Se antaa maahanmuuttajille todellista vaikutusvaltaa heidän oikeuksiaan, mahdollisuuksiaan ja arkeaan koskevissa asioissa.

Mutta pointtini on tätä laajempi. Maahanmuuttajien poliittinen osallisuus ei ole tärkeää vain maahanmuuttajille itselleen — se on välttämätöntä koko Suomen yhteiskunnalle. Tässä syyt:

  • Stronger Democracy – Demokratia, joka kuuntelee kaikkia ääniä, on aidompi, edustavampi ja kestävämpi. Kun maahanmuuttajat äänestävät, asettuvat ehdolle ja osallistuvat julkiseen keskusteluun, suomalainen demokratia vahvistuu ja muuttuu oikeudenmukaisemmaksi kaikille.

  • Parempi päätöksenteko – Kun päättäjillä on moninaisia näkökulmia, politiikasta tulee laadukkaampaa. Maahanmuuttajien poliittinen osallistuminen auttaa sekä ratkaisemaan heidän kohtaamiaan haasteita että lisäämään päättäjien tietoisuutta väestön monimuotoisuudesta. Politiikat, jotka ovat osallistavampia ja mukautuvampia, vastaavat paremmin väestön erilaisiin tarpeisiin, esimerkiksi sukupuolen, iän, kielen (esim. ruotsi) tai kulttuuristen erojen mukaan eri puolilla Suomea. Inklusiivisempi poliittinen järjestelmä synnyttää fiksumpia ja tehokkaampia päätöksiä, joista hyötyy koko yhteiskunta.

  • Taloudelliset ja sosiaaliset hyödyt – Maahanmuuttajien kotoutumisella on merkittävä taloudellinen arvo. Poliittinen osallistuminen auttaa maahanmuuttajia rakentamaan sosiaalisia verkostoja, vahvistamaan kuulumisen tunnetta ja laajentamaan ammatillisia yhteyksiä — tekijöitä, jotka parantavat hyvinvointia ja työllistymismahdollisuuksia. Tutkimukset osoittavat, että poliittinen osallistuminen lisää vastuuntuntoa ja yhteiskuntaan sitoutumista, mikä puolestaan edes auttaa Suomeen sitoutumista. Politiikkaan osallistuvat maahanmuuttajat todennäköisemmin jäävät Suomeen, integroituvat ja edistävät taloutta.

  • Greater Stability and Trust – Jos maahanmuuttajat kokevat olevansa poliittisesti ulkopuolisia, turhautuminen ja pettymys kasvavat. Pitkällä aikavälillä tämä voi lisätä yhteiskunnallisia jännitteitä, jopa rikollisuutta tai radikalisoitumista. Jakautunut yhteiskunta on epävakaa — ei vain kaduilla, vaan myös politiikassa. Mutta kun maahanmuuttajat osallistuvat päätöksentekoon, yhteiskunnasta tulee vakaampi, yhtenäisempi ja vauraampi.

  • Parempi kansainvälinen maine – Suomi on ylpeä oikeudenmukaisesta ja edistyksellisestä demokratiastaan. Kun Suomi aktiivisesti edistää maahanmuuttajien poliittista osallistumista, se vahvistaa tätä imagoa ja osoittaa, että tasa-arvo ei ole vain sanahelinää vaan käytännön todellisuutta. Tasa-arvolla, hyvällä hallinnolla ja yhteiskunnallisella yhteenkuuluvuudella on selkeitä hyötyjä Suomen kansainväliselle maineelle. Vakaa ja osallistava yhteiskunta houkuttelee osaajia ja investointeja sekä edistää pitkäaikaista kasvua, vahvistaen Suomen asemaa tasa-arvon ja kehityksen globaalina edelläkävijänä.


On siis selvää, että maahanmuuttajien poliittinen osallisuus hyödyttää koko Suomea. Silti Suomi epäonnistuu tässä asiassa. Miksi?

 

Missä on kansallinen strategia?

Monet tietävät, että maahanmuuttajien äänestysprosentti on Suomessa huomattavasti alhaisempi kuin kantaväestön. Vuoden 2021 kuntavaaleissa vain 23 % vieraskielisistä äänesti  – 32 prosenttiyksikköä vähemmän kuin koko äänioikeutettu väestö (Lähde: Tilastokeskus). Samoin vuoden 2023 eduskuntavaaleissa vain 39 % vieraskielisistä äänesti, kun taas kansalliskielillä äänestäneiden osuus oli 71 %.

Nämä luvut ovat huolestuttavia, mutta ne eivät kerro, mitä Suomen viranomaiset tekevät väärin. Onneksi tutkimukset ja Migration Policy Groupin tuore raportti, ”Political Participation Policy Index”, tarjoavat vastauksia. Tämä indeksi vertailee, miten EU-maat tukevat maahanmuuttajien poliittista osallistumista, ja Suomen tulos on rehellisesti sanottuna häpeällinen.

Tämän indeksin mukaan Suomen suurin ongelma on se, että maassa ei ole kansallista strategiaa maahanmuuttajien poliittisen osallistumisen lisäämiseksi. Suomi saa tästä vain 18 pistettä sadasta, mikä tarkoittaa, ettei ole kattavaa ja hyvin rahoitettua julkista ohjelmaa, joka varmistaisi maahanmuuttajien aktiivisen osallistumisen politiikkaan. Toinen suuri puute on se, että viranomaiset eivät kannusta maahanmuuttajia äänestämään — Suomi saa tästä vain 43 pistettä.

Lisäksi maahanmuuttajataustaisten kansalaisjärjestöjen vaikutus on heikko (49 pistettä). Tämä kuvastaa sitä, että maahanmuuttajataustaisten kansalaisjärjestöiltä puuttuu riittävä ja vakaa rahoitus sekä rakenteellinen tuki, joita ne tarvitsisivat voidakseen tehokkaasti puolustaa yhteisöjensä etuja. Suomen pisteet ovat matalat (59) myös kansalaiskasvatuksessa, poliittisen osallistumisen edistämisessä sekä hyvien suhteiden rakentamisessa eri väestöryhmien välille. On siis selvää, että Suomi ei valmista maahanmuuttajia tai laajempaa yhteiskuntaa heidän täysimääräiseen poliittiseen osallistumiseensa.

Ainoa osa-alue, jossa Suomi suoriutuu paremmin kuin monet EU-maat, on äänioikeus. Suomessa myös muut kuin kansalaiset voivat äänestää ja asettua ehdolle kuntavaaleissa ja aluevaaleissa, jos he ovat asuneet maassa vähintään kaksi vuotta. Tämä on etuoikeus, jota ei kannata jättää käyttämättä, ja kannustankin kaikkia muita maahanmuuttajia äänestämään 13. huhtikuuta järjestettävissä vaaleissa.

Kuitenkin ilman julkisten viranomaisten vakavaa panostusta maahanmuuttajien poliittiseen osallisuuteen suurin osa heistä todennäköisesti pysyy poissa vaaliuurnilta. Järjestökentällä teemme parhaamme — esimerkiksi Familia ry on järjestänyt tänä vuonna viisi vaalitapahtumaa, mukaan lukien ehdokaskoulutuksen ja kaksi englanninkielistä paneelikeskustelua. Samoin Moniheli on myöntänyt pieniä apurahoja ja koordinoinut toimia tukeakseen pienempiä järjestöjä maahanmuuttajayhteisöjen osallistamisessa vaaliprosessiin. Mutta resurssimme ovat rajalliset, ja hallituksen viimeaikaiset rahoitusleikkaukset vaikeuttavat työtämme entisestään.

Jos Suomi todella haluaa estää segregaatiota ja pettymyksen tunteita, vahvistaa yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta ja säilyttää maineensa tasa-arvon ja demokratian edelläkävijänä, viranomaisten on ryhdyttävä todellisiin toimiin maahanmuuttajien poliittisen osallistumisen edistämiseksi – rahoituksen, politiikan ja konkreettisten toimenpiteiden kautta.

Sources (articles in Finnish):

Log in

Log in

HUOM! Jäsensivut eivät ole tällä hetkellä käytettävissä.
NOTE! Member pages are currently unavailable.