Mielenterveys on olennainen osa hyvinvointia, mutta monelle Suomeen muualta muuttaneelle se on edelleen leimautumisen ja hiljaisuuden ympäröimä aihe. Vaikka Suomi on tunnettu erinomaisesta terveydenhuollosta ja edistyksellisestä sosiaalipolitiikasta, vieraskielisten mielenterveyshaasteista ei useinkaan puhuta tai niitä ei hoideta.

Terveydenhoitajana ja Mieli ilman rajoja ry:n hallituksen jäsenenä olen omakohtaisesti nähnyt, miten syvästi leimautuminen voi vaikuttaa ulkomaalaistaustaisten ja vieraskielisten elämään. Monet kärsivät eristäytyneinä, koska he eivät tiedä mistä hakea apua, tai pelkäävät yhteisönsä tuomitsevan heidät. Tämä ei ole vain henkilökohtainen asia, vaan kansanterveydellinen kriisi, joka vaatii avointa keskustelua ja kollektiivista toimintaa.

The Roots of Stigma

Maahanmuuttajayhteisöjen mielenterveyteen liittyvä leimautuminen johtuu monista toisiinsa liittyvistä tekijöistä. Monissa kulttuureissa mielenterveysongelmat nähdään pikemminkin henkilökohtaisina heikkouksina tai epäonnistumisina kuin oikeutettuina terveysongelmina. Ammattiapuun hakeutumista voidaan paheksua, ja ihmiset turvautuvat usein vain perheeseen tai uskontoon perustuvaan tukeen.

Vaikka Suomen tarjoamat mielenterveyspalvelut ovatkin laajoja, ne voivat tuntua saavuttamattomilta niille, jotka eivät puhu suomea tai ruotsia sujuvasti. Terveydenhuoltojärjestelmässä vieraalla kielellä liikkumisen monimutkaisuus voi olla ylivoimaista, mikä saa monet luopumaan avun hakemisesta kokonaan.

Lisäksi jotkut ulkomaalaistaustaiset pelkäävät, että mielenterveysongelmien tunnustamisella voi olla kielteisiä seurauksia, kuten työpaikan epävarmuus, sosiaalinen vieraantuminen tai jopa maahanmuuttostatukseen liittyvät ongelmat. Jotkut eivät yksinkertaisesti tiedä, että mielenterveyspalvelut ovat heidän saatavillaan tai että heillä on oikeus saada niitä. Selkeiden ohjeiden puuttuessa monet jatkavat kamppailuaan hiljaisuudessa.

The Consequences of Silence

Kun mielenterveyshaasteisiin ei puututa, ne voivat pahentua ja johtaa vakaviin seurauksiin. Tämä on erityisen huolestuttavaa niiden henkilöiden kohdalla, jotka ovat kokeneet pakkosiirtolaisuuden, sodan tai muita traumaattisia tapahtumia ennen Suomeen saapumistaan. Hoitamattomat mielenterveysongelmat voivat edistää sosiaalista eristäytymistä, työllistymisvaikeuksia, perheen hajoamista ja fyysisen terveyden heikkenemistä.

Mielenterveyteen liittyvän leimautumisen eli stigman murtamisessa ei ole kyse vain hyvinvoinnin tukemisesta, vaan sen varmistamisesta, että jokaisella on mahdollisuus elää täysipainoista ja terveellistä elämää.

How Do We Create Change?

Me Mieli ilman rajoja -järjestössä olemme sitoutuneet rikkomaan mielenterveyden stigmaa ja varmistamaan, että jokainen ulkomaalaistaustainen Suomessa tuntee itsensä nähdyksi, kuulluksi ja tuetuksi. Ensimmäinen askel leimautumisen voittamisessa on avoimen keskustelun edistäminen. Yhteisötapahtumien, työpajojen ja tarinankerronta-aloitteiden avulla tarjoamme tiloja, joissa yksilöt voivat jakaa kokemuksiaan ja kyseenalaistaa haitallisia myyttejä mielenterveydestä.

Järjestämme yhteisöllisiä työpajoja ja toteutamme tiedotuskampanjoita normalisoidaksemme mielenterveyttä koskevat keskustelut. Jakamalla henkilökohtaisia tarinoita pyrimme rikkomaan hiljaisuuden ja innostamaan avoimeen vuoropuheluun.

Joskus jaettujen kokemusten voimaa ei voi liioitella. Vertaistukiryhmämme tarjoavat turvallisen tilan henkilöille, jossa samankaltaisia ongelmia kohtaavat henkilöt voivat luoda yhteyksiä, luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta ja lievittää eristyneisyyden tunnetta.

Mielenterveyden ei pitäisi koskaan olla tabu aihe – varsinkaan niille, jotka jo kamppailevat uuteen maahan sopeutumisen haasteiden kanssa. Kokoontumalla yhteen yhteisönä voimme varmistaa, että kukaan ei kärsi hiljaisuudessa.

Jos sinä tai joku tuttavasi kamppailee, muistathan, että apua on saatavilla, etkä ole yksin. Jatketaan esteiden murtamista ja rakennetaan osallistavampaa Suomea, jossa henkinen hyvinvointi on kaikkien oikeus, ei etuoikeus.