Mitä ovat järjestön säännöt?
Järjestön säännöt ovat järjestön viralliset ohjeet. Säännöissä kerrotaan, miten järjestö toimii.
Jokaisella rekisteröidyllä järjestöllä (rekisteröity yhdistys eli “ry”) Suomessa täytyy olla säännöt. Säännöt varmistavat, että järjestö toimii lainmukaisesti, avoimesti ja 🔗yhdistyslain mukaan.
Huom! Säännöt täytyy kirjoittaa suomeksi tai ruotsiksi, jotta PRH hyväksyy ne rekisteriin.
Sisällysluettelo
Mitä säännöissä pitää olla?
Säännöissä täytyy lukea järjestön nimi, kotipaikka sekä selkeä kuvaus järjestön tarkoituksesta ja toimintamuodoista. Lisäksi säännöissä pitää olla muut laissa pakolliset asiat. Sääntöjen asioiden järjestys voi vaihdella eri mallien mukaan, mutta sisältö on aina sama.
Alla olevat otsikot ovat samoja kuin PRH:n tarjoamissa sääntömalleissa. Näiden avulla on helppo tarkistaa, että järjestön säännöissä on kaikki tarvittavat asiat.
Järjestön/Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Järjestön nimi
Järjestön nimen täytyy olla ainutlaatuinen ja erottua muista rekisteröidyistä järjestöistä. Nimen lopussa pitää olla ry, joka kertoo, että kyseessä on rekisteröity yhdistys.
Nimi ei saa olla harhaanjohtava (esimerkiksi kuvata toimintaa, jota järjestö ei tee), eikä siinä saa olla kirosanoja tai halventavia sanoja.
Kotipaikka
Kotipaikka tarkoittaa kuntaa Suomessa, johon järjestön virallinen osoite sijoittuu.
Kotipaikka voi olla esimerkiksi hallituksen jäsenen kotiosoite. Kotipaikka voi myös vaikuttaa siihen, millaisia avustuksia järjestö voi hakea. Järjestöllä voi olla vain yksi kotipaikka.
Tarkoitus ja toimintamuodot
Miksi järjestö on olemassa ja miten se tavoitteitaan toteuttaa?
Järjestöllä täytyy olla tarkoitus, eli syy, miksi se on perustettu.
Säännöissä kerrotaan myös toimintamuodot, eli käytännön tavat, joilla järjestö pyrkii toteuttamaan tarkoitustaan. Näihin voi kuulua esimerkiksi tukitoimintoja, joilla kerätään varoja järjestön toimintaan.
Jäsenet
Kuka voi liittyä jäseneksi, miten jäsenet hyväksytään ja onko jäsenmaksuja?
Säännöissä täytyy kertoa:
- hyväksyykö järjestö jäseniä
- kuka voi liittyä jäseneksi ja millä perusteilla
- miten jäsen voi erota tai miten jäsen voidaan erottaa
Säännöissä täytyy myös mainita, kuka päättää uusien jäsenten hyväksymisestä. Yleensä tästä päättää järjestön hallitus.
Jos järjestö perii jäsenmaksuja tai liittymismaksuja, säännöissä täytyy kertoa tästä sekä siitä, kuka päättää maksujen suuruudesta. Yleensä siitä päättää vuosikokous.
Helppo sääntömalli
Usein on vain yksi jäsenryhmä, ja hallitus hyväksyy kaikki, jotka tukevat järjestön tarkoitusta ja sääntöjä.
Tarkempi sääntömalli
Järjestöllä voi olla useita jäsenryhmiä, esimerkiksi:
- varsinaiset jäsenet,
- kannattavat jäsenet, kuten yksityishenkilöt tai yhteisöt, jotka haluavat tukea järjestön toimintaa,
- kunniajäsenet, jotka kutsutaan yleensä erityisen ansiokkaasta toiminnasta. Kunniajäsenet eivät usein maksa jäsenmaksuja.
Näissä tapauksissa säännöissä täytyy myös kertoa:
- mitä jäsenmaksuja eri ryhmät maksavat,
- kuka päättää maksujen suuruudesta.
Hallitus
Kuinka monta hallituksen jäsentä on ja kuinka kauan he ovat tehtävässä?
Jokaisella rekisteröidyllä järjestöllä täytyy olla hallitus.
Säännöissä täytyy kertoa hallituksen koko ja toimikausi.
Lain mukaan hallituksessa täytyy olla vähintään puheenjohtaja ja kaksi muuta jäsentä. Säännöissä voidaan määrätä joko tarkka määrä tai esimerkiksi, että hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja 2–5 muuta jäsentä. Jos halutaan varajäseniä, tämä täytyy myös mainita.
Säännöissä täytyy kertoa hallituksen toimikausi, eli kuinka kauan sama hallitus on tehtävässään. Yleensä toimikausi on yksi vuosi, vuosikokouksesta seuraavaan.
Nimenkirjoitusoikeus
Kuka voi allekirjoittaa järjestön puolesta?
Nimenkirjoitusoikeus tarkoittaa sitä, kuka saa allekirjoittaa järjestön asiakirjoja tai hakea avustuksia järjestön nimissä.
Puheenjohtajalla on aina nimenkirjoitusoikeus automaattisesti. Jos oikeus halutaan antaa myös muille, esimerkiksi muille hallituksen jäsenille, tästä täytyy mainita säännöissä.
Tilikausi
Milloin järjestön tilikausi alkaa ja päättyy?
Tilikausi tarkoittaa 12 kuukauden jaksoa. Yleensä tilikausi on kalenterivuosi, mutta säännöissä voidaan määrätä myös jokin muu 12 kuukauden aika.
Kun järjestö aloittaa toimintansa, ensimmäinen tilikausi voi olla lyhyempi tai pidempi, enintään 18 kuukautta. Se alkaa siitä päivästä, kun järjestön perustamiskirja* on allekirjoitettu. Tätä ensimmäistä kautta ei tarvitse kirjoittaa sääntöihin.
*Mikä on perustamiskirja?
Se on asiakirja (perustamissopimus), jolla ilmoitetaan PRH:lle järjestön perustamisesta.
🔗Yhdistyksen perustamiskirja (sisältää suomenkielisen mallin) – PRH
Toiminnantarkastaja tai tilintarkastaja
Kuka tarkistaa, että järjestö toimii sääntöjen ja lain mukaan?
Säännöissä täytyy kertoa, kuinka monta toiminnantarkastajaa tai tilintarkastajaa järjestöllä on, onko varatarkastajia ja mikä on heidän toimikautensa.
Järjestöllä täytyy olla vähintään yksi varsinainen toiminnantarkastaja tai tilintarkastaja.
- Jos on vain yksi toiminnantarkastaja, täytyy olla myös varatoiminnantarkastaja.
- Jos on vain yksi tilintarkastaja, joka ei ole tilintarkastusyhteisö, täytyy olla varatilintarkastaja.
Tarkastajat varmistavat, että järjestön toiminta ja talous ovat lainmukaisia. Heidät valitaan yleensä vuodeksi, ja tämä täytyy kirjata sääntöihin.
Lue lisää toiminnantarkastajasta ja tilintarkastajasta artikkelista 🔗Taloushallinto – Taloushallinnon valvonta ja tarkastus.
Vuosikokous
Milloin kokous pidetään, miten jäsenet kutsutaan ja voiko se olla etänä tai hybridinä?
Järjestön täytyy pitää vähintään yksi vuosikokous vuodessa. Vuosikokouksessa jäsenet:
- hyväksyvät tilinpäätöksen, joka perustuu järjestön kirjanpitoon ja näyttää vuoden tuloksen sekä varallisuuden,
- päättävät vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle, eli että hallitus on hoitanut tehtävänsä oikein eikä järjestöllä ole taloudellisia vaatimuksia,
- valitsevat hallituksen ja toiminnantarkastajan tai tilintarkastajan seuraavalle kaudelle.
Säännöissä täytyy kertoa:
- milloin vuosikokous pidetään (yleensä keväällä, esimerkiksi maalis–toukokuu),
- miten jäsenet kutsutaan kokoukseen (esimerkiksi kirjeellä tai sähköpostilla vähintään seitsemän päivää ennen),
- pidetäänkö kokous lähitilaisuutena, hybridinä vai kokonaan etänä.
Tapa ja aika, jolla jäsenille ilmoitetaan kokouksesta, on valittava niin, että jokainen jäsen saa varmasti tiedon.
Jos järjestö pitää kaksi varsinaista kokousta vuodessa, säännöissä täytyy kertoa, että pidetään:
- kevätkokous (tilinpäätös ja vastuuvapaus)
- syyskokous (toimintasuunnitelma, talousarvio, jäsenmaksut ja hallituksen valinta)
Lue lisää hallituksen kokousten järjestämisestä artikkelista 🔗Kokoukset ja tapahtumat – Miten järjestön hallitus kokoontuu ja tekee päätöksiä?
Varojen käyttö järjestön purkautuessa
Mitä järjestön varoille tapahtuu, jos toiminta loppuu?
Säännöissä täytyy kertoa, miten järjestön varat eli rahat ja omaisuus käytetään, jos järjestö purkautuu tai lakkautetaan.
Varat täytyy aina käyttää järjestön tarkoituksen edistämiseen, vaikka toiminta loppuisi.
Mallit
PRH tarjoaa kotisivuillaan valmiita sääntömalleja, joita voit käyttää apuna.
Nimi | Päivitetty | Lataa |
|---|---|---|
Sääntömalli 1 – Helpot säännöt | 04.04.2023 | |
Sääntömalli 2 – Yksi kokous, yksi jäsenryhmä | 15.05.2024 | |
Sääntömalli 3 – Yksi kokous, useita jäsenryhmiä | 15.05.2024 | |
Sääntömalli 4 – Kaksi kokousta, yksi jäsenryhmä | 15.05.2024 | |
Sääntömalli 5 – Kaksi kokousta, useita jäsenryhmiä | 15.05.2024 |
Tämän selkokielisen järjestöaineiston ovat tuottaneet Moniheli ja Selkokulttuuri ry.
