Yhteistyömessuilla käytiin keskustelua työllisyydestä, yhteistyöstä, monikielisestä viestinnästä ja antirasismista. Tästä artikkelista löydät keskustelujen tärkeimmät havainnot ja oivallukset tiivistettynä.
Työllisyys: taitojen tunnistaminen ja monimuotoisuuden hyväksyminen
”Haasteena osaamisen tunnistaminen ja aiemman tutkinnon tunnustaminen”
Työllisyyttä koskevassa keskustelussa nousi esiin taitojen ja aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen vaikeus. Tämä pakottaa ihmiset usein toistamaan opintojaan, koska heidän aiempaa koulutustaan ja pätevyyttään ei tunnusteta. Tästä syntyy tehottomuutta ja esteitä monen Suomeen muuttavan uralla etenemiselle.
Ryhmissä keskusteltiin toimenpiteistä, joilla kannustaa työnantajia palkkaamaan maahanmuuttajia. Monimuotoisuuden etujen – kuten innovaatioiden lisääntymisen tai kilpailukyvyn vahvistumisen – korostaminen liiketoiminnassa korostui motivaattorina kansainvälisten osaajien palkkaamiseen. Onnistuneita esimerkkejä esittelevillä kampanjoilla ja vertaisryhmien tuella on myös tärkeä rooli työnantajien käsitysten ja käytäntöjen muuttamisessa.
Monihelin jäsenyhdistykset tekevät jo tehokkaasti tällaista työtä, mikä osoittaa ennakoivien monimuotoisuusaloitteiden myönteisen vaikutuksen. Lue tästä Interpro Finland ry:n kirjoitus osaamisen tunnustamisesta Monihelin sivuilta: siirry vieraskynään.
Kumppanuus: luottamuksen ja toimivien kumppanuuksien rakentaminen
Toimiva yhteistyö alkaa usein matalan kynnyksen tapaamisista ja tapahtumista, joissa potentiaaliset kumppanit voivat rakentaa suhteita. Keskusteluissa korostettiin, että kumppanuudet kukoistavat tasa-arvosta, osallisuudesta, avoimesta keskustelusta ja sen varmistamisesta, että kaikkien osapuolia kohdellaan yhdenvertaisesti. Luottamus on onnistuneen yhteistyön kulmakivi, joka edellyttää yhteisiä tavoitteita, avoimuutta, kunnioitusta, vastavuoroisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Tunnistamalla ja hyödyntämällä omia vahvuuksiaan yhteistyö voi olla osallistavampaa, tasapuolisempaa ja lopulta menestyksekkäämpää.
“Kumppanuutta syntyy, kun huomioidaan tasavertaisuus ja osallisuus sekä avoin ja hyvä viestintä. Kun keskustellaan yhdessä, kaikki ovat tasavertaisia.”
Hyvä viestintä on yhteistyöprojekteissa elintärkeää. Siihen kuuluu erilaisten viestintätyylien tunnistaminen, selkeiden odotusten asettaminen ja toimintasuunnitelman laatiminen kaikkien pitämiseksi ajan tasalla. Monikanavaisen ja monikielisen viestinnän hyödyntäminen tukee luottamuksen rakentamista ja varmistaa, että kaikki osapuolet ovat samalla sivulla.
Monikielinen viestintä: enemmän kuin vain sanoja
Monikielinen viestintä on muutakin kuin sanojen kääntämistä. Siihen kuuluu kirjoitetun ja puhutun kielen, kehonkielen ja kulttuuristen vivahteiden huomioon ottaminen. Tehokas viestintä tunnustaa, että sanoilla voi olla erilaisia merkityksiä eri kielillä, jopa suorissa käännöksissä. Moniheli ry:n ja Familia ry:n kaltaiset organisaatiot ovat esimerkkejä monikielisen viestinnän hyvistä käytännöistä. Selkokielen hyödyntäminen auttaa selkeyttämään ydinviestejä ja tuo ne laajemman yleisön saataville.
“Viestinnässä saa näkyä se, että olemme ihmisiä.”
Erilaiset ryhmät reagoivat erilaisiin viestintätapoihin, kuten esitteisiin, videoihin, kuviin ja viittomakieleen. Erilaisia viestintätapoja tarvitaan ja eri tapoja voidaan mukauttaa eri kohdeyleisöjen tarpeisiin. Lisäksi digitaalisen lukutaidon varmistaminen on ratkaisevan tärkeää tiedonsaannin helpottamiseksi.
Vaikka viestintä vaatii tarpeiden ja resurssien tasapainottamista, perusteellisiin strategioihin investoiminen voi tuottaa merkittäviä pitkän aikavälin säästöjä. Kulttuuritietoisuus ja -herkkyys ovat avainasemassa, ja virheet olisi nähtävä oppimismahdollisuuksina viestinnän jatkuvaan parantamiseen.
Antirasismi: ennakoivaa ja kollektiivista työtä
Rasismiin puuttuminen Suomessa vaatii ennakoivaa otetta eikä pelkkää tapahtumiin reagointia. Sen tunnustaminen, että rasismi (erityisesti mikroaggressiot) ei ole aina näkyvää, on ratkaisevan tärkeää.
Kokonaisvaltainen käytäntöjen kehittäminen ja täytäntöönpano, johon kaikki sidosryhmät osallistuvat, voi johtaa innovatiivisiin ratkaisuihin. Monipuolisen edustuksen varmistaminen päättävissä pöydissä on välttämätöntä, koska ”ajatusten törmääminen synnyttää uusia ideoita”.
Rasismin vivahteiden ja ennakkoluulojen tunnustaminen, välittömiin toimiin ryhtyminen, tapausten kirjaaminen ja antirasistisen koulutuksen sisällyttäminen eri tasoilla ovat kriittisiä askeleita rasismin kitkemisessä. Rasismin vastaiseen taisteluun liittyy sekä kollektiivisia toimia että henkilökohtaista vastuuta. Aktiiviset rasisminvastaiset toimet ovat välttämättömiä eriarvoisuuden ja syrjivien käytäntöjen vähentämiseksi ja siirtymiseksi kohti osallistavampaa yhteiskuntaa.
Kotoutumisalan toimijoilla on harvoin tilaisuuksia kokoontua yhteen jakamaan kokemuksia ja mielipiteitä. Yhteistyömessut ja niiden aikana käydyt temaattiset ryhmäkeskustelut tarjosivat foorumin tällaiselle vuorovaikutukselle ja ajatustenvaihdolle. Kiitos vielä kerran osallistujille aktiivisista ja rakentavista keskusteluista.
