Search
Close this search box.
20.7.2021
Terkku-hanke

Tupakan ja vesipiipun käyttö

Opiskelijoiden toinen blogiteksti luettavissa
Mari Varis, Pirita Matilainen, Sara Hallikainen
Moniheli
Kirjoittajat ovat viimeisen vuoden terveydenhoitajaopiskelijoita Diakonia-ammattikorkeakoulusta. Blogikirjoitus on tehty osana terveydenhoitajaopintojen kehittämistehtävää, joka toteutettiin osana Terkku-hanketta.

Kulttuurisidonnaisuus terveyden edistämisen haasteena 

Eri kulttuureissa vallitsee erilaisia käsityksiä siitä, mitä terveys ja sairaus tarkoittavat. Selitykset sairauksien syntyyn ovat riippuvaisia kunkin kulttuurin ja yhteisön terveysuskomusjärjestelmästä, mikä perustuu vallitsevaan maailmankuvaan. Länsimaisen lääketieteellisen koulutustaustan saaneelle henkilölle voi olla haasteellista ymmärtää kansanomaisten, ei-tieteellisten sairaus- ja terveysmallien merkitystä.

Esimerkiksi tupakan ja vesipiipun käyttö on varsin yleistä Lähi-Idästä maahan muuttaneiden miesten keskuudessa. Kyseisten tuotteiden käytön lopettamisen tekee haasteelliseksi itse lopettamispäätöksen tekemisen lisäksi se, etteivät maahanmuuttajat välttämättä seuraa suomalaista mediaa, uutisia tai käytä internettiä. Suomalaiset terveyden edistämisen kampanjat ja materiaalit eivät ole sovellettavissa kaikille kulttuuriryhmille, eikä niitä ole välttämättä käännetty heidän omalle kielelleen. Asiakasryhmille omalla kielellä kohdennettu viestintä tukeekin palvelujen saatavuutta sekä vaikuttavuutta.

Kulttuurisensitiivisyys hyvän hoitosuhteen perustana 

Maahanmuuttajille länsimaiset terveyspalvelujärjestelmät voivat tuntua vieraille. Henkilökohtainen historia voi myös aiheuttaa epäluuloisuutta viranomaisia kohtaan. Maahanmuuttajat saattavatkin tarvita kokonaisvaltaisempaa ja suunnitelmallisempaa tukea sekä ohjausta. Hoitotyön tulee perustua erilaisuuden ja moniarvoisuuden huomioimiselle ja hyväksymiselle. Tärkeää on ennen kaikkea tunnistaa eri kulttuureista tulleiden terveyteen liittyvät uskomukset ja hoitokäytännöt. Osa terveydenhoitajan ammatillista osaamista on kyky pohtia kulttuurista tietoisuutta, erilaisia työskentelymenetelmiä sekä kulttuuriseen kohtaamisen liittyviä haasteita. Hyvän hoitosuhteen kannalta on tärkeää, että terveydenhoitaja hyväksyy kulttuurisen erilaisuuden ja ennen kaikkea kohtelee asiakasta yksilönä. Kulttuurisensitiivisyys onkin halua ja kykyä ymmärtää eri taustoista tulevia ihmisiä.

Moniheli ry osana jalkautuvan työmallin kehittämistä

Osallistumme opiskelijoina Moniheli ry:n Terkku-hankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää kulttuurisensitiivisen jalkautuvan työn malli tarttumattomien sairauksien ehkäisemiseksi Afrikasta ja Lähi-idästä Suomeen muuttaneille. Yhteistyökumppanimme on Suomi-Syyria Ystävyysseura ry.

Terkku-hankkeessa lähdimme kokeilemaan uudenlaista jalkautuvaa terveysneuvonnan mallia, jossa Suomi-Syyria Ystävyysseura ry jakaa WhatsApp -alustalla yhteistyökumppaneilleen ja omille sisäisille ryhmilleen tekemäämme arabian kielistä terveysinfo -videota tupakoinnin aiheuttamista terveyshaitoista. Suomi-Syyria Ystävyysseura ry:llä on valmiiksi aktiivisia WhatsApp -ryhmiä, jotka käyttäjät kokevat luotettavina tiedonjakoväylinä.

Nähtäväksi jää, millaista palautetta video saa kohdeyleisöltä ja tuleeko tällainen uudenlainen jalkautuvan työn malli käyttöön pysyvästi vai jatkokehittääkö joku vielä ideaamme eteenpäin.

Lähteet:

Lukkarinen, Nora. ”Kulttuurien kohtaamisen tarkastelua terveydenhuollossa: Opintokokonaisuus terveydenhoitajaopiskelijoille”. Oulun seudun ammattikorkeakoulu. 2013. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/61021/Lukkarinen_Nora.pdf

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Tulkkiavusteinen työskentely. 13. lokakuuta 2021. https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/tyon-tueksi/hyvia-kaytantoja/tulkkivalitteinen-tyoskentely

Kirjaudu

Log in

HUOM! Jäsensivut eivät ole tällä hetkellä käytettävissä.
NOTE! Member pages are currently unavailable.