Varainhankinta ja sponsorointi

Moniheli

Sisällysluettelo

Miten yhdistys voi aloittaa varainhankinnan?

Varainhankinnan strategiat ja mahdollisuudet Suomessa

Varainhankinta on keskeinen strategia, jota hyödyntää yli 70 % suomalaisista eri organisaatioissa, ja joka toinen suomalainen lahjoittaa vuosittain. Suomessa on noin 100 000 rekisteröityä yhdistystä, jotka toimivat säätiöissä, museoissa, yliopistoissa, oppilaitoksissa, puolueissa ja muissa yhteisöissä.

Varainhankintalain mukaan yleisölle suunnatuista keräyksistä, joiden kesto ja enimmäismäärä ovat rajalliset, vaaditaan ilmoitus mutta ei lupaa. Pienkeräyksessä summa voi olla enintään 10 000 euroa, ja kesto voi olla enintään kaksi kolmen kuukauden jaksoa vuodessa. (🔗Poliisi – pienkeraykset)

Lahjoitukset voi järjestää Suomessa rekisteröity säätiö tai yhteisö, uskonnollinen yhteisö tai puoluerekisteriin merkitty puolue. Ilmoitukseen perustuva pienimuotoinen varainhankinta voidaan järjestää muihin kuin yleisen edun mukaisiin tarkoituksiin, mutta ei liiketoiminnallisista syistä, ja pienen perinnän voi järjestää myös vähintään kolmen luonnollisen henkilön rekisteröimätön ryhmä. Nämä vastuut koskevat keräilijän lakisääteiseen laitokseen, muuhun johtoon kuuluvia tai tosiasiallista päätöksentekovaltaa käyttäviä henkilöitä, jotka tehtävissään päättävät varainhankinnan järjestämiseen liittyvistä asioista.

Varainhankinnan onnistumiseksi tarvitaan selkeä visio, joka vastaa seuraaviin kysymyksiin:

  • Mitä apua tarvitaan tällä hetkellä?
  • Kuinka paljon apua tarvitaan?
  • Mikä on sopiva hintaluokka?
  • Kuinka lahjoitukseni muuttaa sitä?

Lahjoittajat voidaan tavoittaa monin tavoin, kuten perinteisten ja digitaalisten kanavien avulla: radio- ja TV-mainokset, tekstiviestit, puhelinmarkkinointi, verkkosivut sekä tapahtumat ja lahjoituslaatikot. Tehokas lahjoitusprosessi sisältää lahjoituspyynnön, maksuvaiheen ja kiitoksen lahjoittajille.

Varainhankinnan resurssit yhdistyksille
Varainhankintakoulutus ja malli (Aalto)

Varainhankintakoulutuksen materiaalit auttavat yhdistyksiä laatimaan tehokkaita varainhankintasuunnitelmia. Sisältää työkaluja ja esimerkkejä suunnittelun tueksi.
Saatavilla on myös malli.

Suomen Pakolaisapu – Varainhankinta

Kokoelma työkaluja ja vinkkejä yhdistyksille varainhankinnan suunnitteluun ja toteutukseen. Sivulla on ohjeita eri menetelmiin, lakivaatimuksiin ja parhaisiin käytäntöihin kestävän rahoituksen saavuttamiseksi.

VALA – Ammattimainen varainhankinta

VaLa tarjoaa koulutuksia varainhankintataidoista Suomessa ja ulkomailla. Koulutukset auttavat ammatillista kehitystä varainhankinnan alalla.

Ohjeet rahoituskampanjan tekemiseen

Sivu antaa ohjeita Mesenaatti.me-sivuston joukkorahoituskampanjan perustamiseen. Siinä käydään läpi kampanjan luominen, lainsäädännölliset vaatimukset ja vinkkejä kampanjan mainostamiseen ja rahoituksen saamiseen.

Mitä tapoja on kerätä lahjoituksia yhdistykselle?

Rahankeräykset

Rahankeräys tarkoittaa lahjoitusten pyytämistä ilman vastiketta. Yleensä tarvitaan poliisin lupa, mutta pienkeräyksessä riittää ilmoitus paikalliselle poliisille. Kampanjassa pitää kertoa keräyksen järjestäjä, tarkoitus ja luvan numero.

Rahankeräysluvat

Rahankeräyslupaa haetaan poliisilta. Hakemuksessa kerrotaan keräyksen tarkoitus, kesto ja kohderyhmä.
Pienkeräyksissä (max. 10 000 € / 6 kk) riittää yksinkertainen ilmoitus.

Joukkorahoitus ja rahankeräykset

Joukkorahoitus sopii myös yleishyödyllisiin projekteihin, mutta siihen liittyy lakisääteisiä velvoitteita. Joukkorahoituksessa tukijoille voi tarjota vastikkeita, mikä erottaa sen perinteisestä rahankeräyksestä.

Lisäresursseja yhdistysten lahjoitusten keräämiseen

Kansalaisfoorumin taloustiistai – Lahjoitusten kerääminen yhdistykselle

Tämä dokumentti kertoo, miten yhdistys voi kerätä lahjoituksia ja varoja. Siinä käsitellään:
  • Rahoituskeinot: Jäsenmaksut, tapahtumat, myynti, lahjoitukset ja joukkorahoitus.
  • Pienkeräykset: Ohjeet luvan hankintaan ja varojen raportointiin.
  • Joukkorahoitus: Vinkkejä alustan valintaan ja tukijoiden tavoittamiseen.
  • Taloushallinta: Varoja tulee seurata ja käyttää ilmoitettuun tarkoitukseen.

Mistä löytää avustuksia ja rahoitusta yhdistykselle?

Alla on verkkosivuja, jotka auttavat avustusten löytämisessä ja hakemisessa:

Kansalaisyhteiskunta – Rahoitushakemisto

Hakemisto rahoitusmahdollisuuksista, jaoteltuna rahoittajien mukaan, kuten viranomaiset, säätiöt, EU-ohjelmat ja kunnat.

Haeavustuksia.fi

Verkkopalvelu, joka kokoaa kaikki valtion avustushaut yhteen paikkaan ja helpottaa hakuprosessia.

Pääkaupunkiseudun kaupunkien avustukset ja apurahat:

Suomen Pakolaisapu – Rahoitushakujen vuosikello

Pakolaisapu tarjoaa Rahoitushakujen vuosikellon, joka auttaa yhdistyksiä seuraamaan avustusten hakuaikoja vuoden aikana. Tämä vuosikello löytyy Järjestöhautomon materiaalit -osiosta. Muista tarkistaa, että vuosikello on ajan tasalla, sillä hakuajat ja rahoituslähteet voivat muuttua.

Mitä asioita on huomioitava varainhankinnan suunnittelussa?

Yhdistyslain merkitys ja varainhankintastrategiat

Ensimmäinen avainasia, jota on korostettava, on yhdistyslaki, joka jättää huomiotta kaikki yhdistystoiminnot. Näitä toimintoja säännellään erilaisilla laeilla ja asetuksilla (Lue lisää finlex.fi*). Tässä laissa todetaan sen säännöissä yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja muodot, kunkin jäsenen velvollisuudet jäsenmaksujen sekä muiden niihin liittyvien palkkioiden osalta.

Varainhankintastrategian tarkoituksena on valvoa rahoitusta ja tarjota käytettävissä olevia resursseja. Heillä on myös investointisuunnitelma, joka vaihtelee yhdestä vuodesta viiteen vuoteen ja sisältää erilaisia alueita, joilla he voivat auttaa yhdistystä. Heidän varansa tulevat yhdeltä pääkadulta: yleisöltä. He auttavat jäsenmaksuissa, varainhankinnassa, hyväntekeväisyystapahtumissa, tavaroiden lahjoittamisessa ja sponsoroinnissa.

Sponsoroimalla sekä kohde että sponsori hyödyntävät toistensa aineellisia ja/tai aineettomia arvoja liiketoimintatavoitteidensa saavuttamiseksi. Tämä on tavoitteellinen ja vastuullinen kumppanuus sponsoroitavan organisaation ja sponsoroitavan kohteen, toisin sanoen haltijan, välillä.

*Finlex.fi on oikeusministeriön omistama verkkopalvelu, jossa on Suomen lakeja, asetuksia ja oikeuden päätöksiä. Se on julkinen ja maksuton tapa löytää tietoa Suomen lainsäädännöstä.

Yhteistyön tärkeys eri yritysten kanssa

Seuraava kysymyksemme on: miksi teemme yhteistyötä eri yritysten kanssa? 

Todellisuus on, että nykyään yhä useamman yrityksen työyhteisöissä on epävirallisia hoitotilanteita, jotka jäävät huomaamatta. Työnantajat voisivat tukea työntekijöidensä kykyä selviytyä työssä erilaisilla ilmaisjärjestelyillä, jos yritykset puhuisivat asioista avoimesti. Tarjoamme vastineeksi yritykselle mahdollisuuden tutustua meihin sekä näkyvyyttä omissa tapahtumissamme ja mainostiloissamme, kuten jäsenkirjeessämme ja muissa esitteissämme, jotka julkaistaan kerran tai kaksi kertaa vuodessa. Liikekumppani saa myös ajankohtaista tietoa sukulaistensa epävirallisesta hoidosta. Järjestämme tietoa epävirallisen hoidon ja työn koordinoinnista työnantajan ja yrityksen henkilöstön välillä. Tämä on vain muutamia etuja.

Yhteistyössä yhteistyösopimus kirjoitetaan ja suunnitellaan aina. Tähän liittyy monia pääominaisuuksia: sopimuksen eri osapuolet, sopimuksen tarkoitus, kustannukset ja laskutus, pätevyys, viestintä ja lopuksi luottamuksellisuus.

Verkkosivustomme käyttää evästeitä käyttökokemuksen parantamiseksi.

This website uses cookies to ensure you get the best experience on our website.

Kirjaudu

Log in

HUOM! Jäsensivut eivät ole tällä hetkellä käytettävissä.
NOTE! Member pages are currently unavailable.