Search
Close this search box.

Seksuaaliterveyden edistämisen haasteet monikulttuurisessa yhteisössä 

Vieraskielisten ihmisten tasa-arvoinen seksuaalivalistus on erityisen tärkeää, koska seksuaali- ja lisääntymisterveys koetaan monissa kulttuureissa hyvin intiimiksi ja yksityiseksi asiaksi. Kokemuksemme mukaan monessa kulttuurissa seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvät käsitteet saattavat olla vieraita jopa omalla äidinkielellä. Miten niistä voi sitten keskustella vieraalla kielellä?
Laura Usenius, Marianne Merikukka, Nea Röhmö, Oona Takala, Jaana Tilli
Laura Usenius

Seksuaaliterveyden puheeksi oton haasteet 

Seksuaaliterveydestä keskusteleminen vieraalla kielellä voi olla erityisen vaikeaa, ottaen lisäksi huomioon aiheen arkaluontoisuuden. Ulkomailta muuttaneilla voi olla vaikeuksia luottaa Suomen terveydenhuoltojärjestelmään ja ymmärtää sen toimintaperiaatteita. Useissa muissa maissa terveyden edistämisen asiantuntijana voidaan pitää lähes ketä tahansa, esimerkiksi pappia tai psykiatria. Terkku-hankkeen tavoitteena on tuoda tietoa tarttumattomista sairauksista eri kulttuuritaustoista tuleville henkilöille kehittämällä jalkautuvan työn malleja. Hankkeessa on erityisen tärkeää ottaa huomioon, että asiat tuodaan ilmi ymmärrettävästi ja kulttuurisensitiivisellä tavalla. Useissa kulttuureissa on edelleen haitallisia ajattelutapoja seksuaaliterveyteen liittyen. Ehkäisyn käyttö voidaan kokea rakkauden ja luottamuksen puutteena. Saatetaan myös ajatella raskaudenkeskeytyksen olevan turvallisempaa kuin esimerkiksi yhdistelmäehkäisypillerien käyttäminen. Lisäksi ehkäisy nähdään vain raskauden ehkäisyn näkökulmasta, eikä huomioida lainkaan seksitautien ehkäisyä.  

Omaa seksuaaliterveyttään kannattaa vaalia 

HPV:n eli ihmisen papilloomaviruksen ehkäisy on osa seksuaaliterveyttä. Noin 80 % ihmisistä altistuu virukselle elämänsä aikana, mutta vain pieni osa sairastuu. Kondomin käyttö ehkäisee noin 70 % tartunnoista, mutta ei suojaa niiltä täysin, sillä virus voi levitä sukuelinten lisäksi sukuelimiä ympäröivältä iholta. Omaa seksuaaliterveyttään voi vaalia kondomin käytön lisäksi tupakoimattomuudella. Suomessa ja Ruotsissa tupakointi on Euroopan tasolla vähäisintä, kun taas eniten tupakoidaan Kreikassa ja Bulgariassa. Tupakointi laskee immuunipuolustusta, joka näin ollen altistaa syöville. Tupakoinnin suhteen maailmalla on kulttuurisia eroja, jotka vaikuttavat muiden tekijöiden lisäksi syöpätilastoihin. Papilloomavirus voi aiheuttaa pitkittyneen tulehduksen, joka voi aiheuttaa syöpää tai sen esiasteita. Papilloomavirukset voivat aiheuttaa useita eri syöpiä, mutta yleisin naisilla on kohdunkaulansyöpä ja miehillä nielurisan syöpä.   

Rokottaminen osana seksuaaliterveyden edistämistä 

Syöpiä voidaan ehkäistä tehokkaimmin antamalla HPV-rokotteet ihmisille, jotka eivät ole vielä altistuneet papilloomavirukselle. Jotta rokotteet toimisivat mahdollisimman tehokkaasti, ne tulisi antaa ennen seksielämän aloittamista. Suomessa HPV-rokotteet saavat maksutta osana rokotusohjelmaa kaikki 10–12-vuotiaat lapset. Rokottaminen on tärkeää sukupuolesta, kulttuurista tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Rokotteiden lisäksi tärkeä osa kohdunkaulan syövän ennaltaehkäisyä ovat Suomessa kaikille 30–65-vuotiaille naisille järjestettävät papa- ja HPV-seulonnat. Seulontojen tavoitteena on havaita varhaisessa vaiheessa mahdolliset syövän esiasteet tai gynekologiset tulehdukset. Kulttuuriset tekijät ja luottamus terveydenhuoltoon vaikuttavat seulontoihin ja rokotuksiin hakeutumiseen. HPV-rokotteet liitetään vahvasti seksuaalisuuteen ja rokotusten alkaessa 10-vuotiaana, lasten vanhemmat eivät ymmärrä riittävän hyvin niiden tarkoitusta. 

Jalkautuvaa työtä tietoisuuden lisäämiseksi 

Terkku-hankkeessa tavoitteenamme oli lisätä eri kulttuureista tulevien asiakkaiden tietoisuutta kohdunkaulan syövästä ja siihen liittyvistä seulonnoista. Järjestimme terveystapahtuman, johon tuotiin lisäksi mukaan myös muita seksuaaliterveyden näkökulmia, kuten ehkäisyneuvontaa ja tietoa HPV-rokotuksista. Terveystapahtuma järjestettiin yhteistyössä Satakunnan Monikulttuuriyhdistyksen kanssa ja se pidettiin etänä verkossa, jotta siihen voisi osallistua mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Mahdollisuus anonymiteettiin oli tärkeää, jotta kaikilla olisi mahdollisuus osallistua kulttuurisista ja sosiaalisista paineista huolimatta. Saimme työmme tueksi materiaalia Suomen Syöpärekisteriltä. Hankkeen aikana erityisen tärkeää oli huomioida, että kaikki käytetty tieto on perusteltavissa ja ymmärrettävässä muodossa. Tätä tuki materiaalien kääntäminen suomen kielen lisäksi venäjäksi ja englanniksi. Huomioitavaa oli puhua asioista niiden oikeilla nimillä, kuitenkin kulttuurisensitiivisellä tavalla. Lisäksi tukena Terkku-hankkeessa oli muu ryhmä, jossa oli mukana opiskelijoita useista eri kulttuureista. 

 

Kirjoittajat ovat viimeisen vuoden sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoita Diakonia-ammattikorkeakoulusta. Blogikirjoitus on tehty osana terveydenhoitajaopintojen kehittämistehtävää, joka toteutettiin osana Terkku-hanketta. 

Verkkosivustomme käyttää evästeitä käyttökokemuksen parantamiseksi.

This website uses cookies to ensure you get the best experience on our website.

Kirjaudu

Log in

HUOM! Jäsensivut eivät ole tällä hetkellä käytettävissä.
NOTE! Member pages are currently unavailable.