Uusi laki kotoutumisen edistämisestä astui voimaan vuoden vaihteessa. Laki vastaa nyt toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin, joita ovat 21 sote-alueen muodostuminen vuoden 2023 alusta ja 45 työllisyysalueen synty vuoden 2025 alusta. Hallinnolliset muutokset ovat operatiivisen työn tekemisen kannalta valtavia. Uutta tilannetta voisi tiivistetysti kuvata niin, että päävastuu kotoutumisesta on nyt kunnilla, mutta sosiaali- ja terveyspalveluiden hoito kuuluu kokonaisuudessaan hyvinvointialueille. 

Hyvinvointialueet vastaavat useamman eri kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista alueellaan. Hyvinvointialueiden rahoituksesta vastaa valtio ja se on luonteeltaan yleiskatteista. Hyvinvointialueiden on turvattava riittävien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen perustuslain edellyttämällä tavalla. Alueet päättävät itse (aluehallinto), miten ja mihin rahat käytetään, kunhan perustuslain kohdat täyttyvät ja alue pysyy annetussa budjetissa. Säästöpaineet ovat tällä hetkellä kovat ja palveluiden supistamistarve ilmeinen julkisen rahoituksen supistuttua. Leikkaukset kohdistuvat luonnollisesti myös maahan muuttaneiden palveluihin, vaikka tiedämme, että alkuvaiheen vahvat palvelut edistävät kotoutumista uuteen yhteiskuntaan ja vähentävät palveluiden tarvetta myöhemmin.  

Kotoutumislain tarkoituksena on tukea ja edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan mahdollisuutta osallistua aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Lisäksi lain tarkoituksena on edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien kesken. Tavoitteista jälkimmäinen on uusi. Väestöryhmien välistä myönteistä vuorovaikutusta ei ole ollut aikaisemmassa laissa. Lisäys on tarpeellinen yhä enemmän polarisoituneessa yhteiskunnassamme ja siihen on syytä kiinnittää huomioida, kun suunnittelemme palveluita.  

Isoin muutos laissa on kuitenkin operatiivisen työn jakautuminen kuntien ja hyvinvointialeuiden välille. Tätä on harjoiteltu jo kuntayhtymäaikoina. Varsinainen haaste on ollut juuri työnjakoon liittyvät kysymykset, etenkin kun osa kuntayhtymien henkilöstöstä jäi kuntiin ja osa siirtyi hyvinvointialueille. Mikä on kunnan vastuulla olevaa yleistä ohjausta ja neuvontaa ja mikä taas varsinaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Kaikki ovat joutuneet opettelemaan uuden työnkuvan ja haasteilta ei ole vältytty. On tehty monenmoista exceliä työnjaoista, pidetty palavereja, työpajoja ja piirretty prosessikaavioita. Se, onko maahanmuuttajilta itseltään kysytty heihin kohdentuvista palveluista, on jo toinen juttu. Tilanne on ollut usein vähintään epäselvä. Terveysasioissa vastuujakokysymykset ovat olleet selvempiä.  

Kotoutujan näkökulmasta kaikki ei kuitenkaan ole sotea. Ihmiselle itselleen on tärkeintä löytää paikka uudessa yhteiskunnassa. Tehdä työtä, opiskella ja oppia kieltä. Hallitusohjelmassa lainsäädännön tavoitteeksi asetettiin, että uudistetun lain avulla pyritään nopeuttamaan ja tehostamaan maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä. Tavoitteeseen pyritään parantamalla ohjauksen ja neuvonnan saatavuutta sekä nopeuttamalla palveluihin pääsyä. Tavoitteiseen pääsemiseksi maahanmuuttajat on tärkeä tavoittaa kattavammin heti maahanmuuton alkuvaiheessa. Lisäksi kehitetään kotoutumisen alkuvaiheen palveluita kokonaisvaltaisesti. HE208/2022 Pyrkimyksenä on myös tavoittaa entistä paremmin työvoiman ulkopuolelle jäävät väestöryhmät, kuten esimerkiksi kotiäidit.  

Tästä päästään TE-palveluiden kokonaisuudistukseen ja Suomen 45 työllisyysalueeseen. Uudistuksessa kotoutujalle luotiin erillinen, erittäin kattava kotoutumisohjelma, joka muodostaa alkuvaiheen palvelukokonaisuuden kotoutujalle. Palvelusta vastaa kunta. Työvoimaviranomainen vastaa kotoutumisohjelmaan sisältyvien palveluiden järjestämisestä työnhakijana olevalle maahanmuuttajalle ja kotoutuja-asiakkaalle. Kotoutumisohjelman vähimmäissisältönä on osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointi, kotoutumissuunnitelman laatiminen ja seuranta, monikielinen yhteiskuntaorientaatio, kotoutumiskoulutus ja siihen sisältyvä kielitaidon päättötestaus, muuta suomen ja ruotsin kielen osaamista, luku- ja kirjoitustaitoa, yhteiskunta- ja työelämävalmiuksia sekä työllisyyttä ja yrittäjyyttä tukevaa koulutusta/palveluita sekä ohjelman aikainen ohjaus ja neuvonta. Kattava paketti. Kotoutumisohjelman ja -palveluiden suunnittelun pohjana toimii kunnan oma arvio maahan muuttaneiden palvelutarpeista. Keskeistä kuitenkin on monialainen, myös hyvinvointialueen kolmannen sektorin ja alueen työnantajien kanssa tehtävä yhteistyö. Hyvinvointialueiden puolella ehkä juuri tämä kohta herättää eniten kysymyksiä. Kun kunta tulee arvioimaan myös sosiaalipalveluiden tarpeen ilman hyvinvointialuetta, mitä monialaisuus sitten tarkoittaa jatkossa. Järjestöpuolelle on samanaikaisesti kohdistunut 130 miljoonan euron julkisen rahan leikkaukset, mitkä näkyvät etenkin matalan kynnyksen palveluiden lakkautuksina ja supistuksina alueilla. Tämä vaikeuttaa myös kotoutujien arkielämää ja kuntaan asettumista.  

Lainsäädäntö on nyt uudistettu/päivitetty ja muutoksia toimeenpannaan yhteisenä rintaman eteenpäin. Systeemi haastaa rakenteellaan sekä vähenevienresurssien kautta. Koko maahanmuuttotyön sektori käy kovaa turbulenssia. Olen kuvannut tässä kirjoituksessa isossa kuvassa tapahtuneita lainsäädäntömuutoksia valottaakseni omalta osaltani hieman sitä valtavaa muutosta, joka on tapahtunut. Näihin muutoksiin pyrkii vastaamaan osaltaan hankeemme, missä tutkimme, työstämme ja selvitämme eri hyvinvointialueiden kanssa kotoutujan prosesseja myös itse kotoutujia kuullen.