Mistä on kyse:
Jatkossa työperäisellä oleskeluluvalla Suomessa oleskelevan kolmannen maan kansalaisen on löydettävä uusi työpaikka 3kk kuluessa edellisen työsuhteen päättymisestä. Työttömyysjakson pituudesta on säädetty erillinen asetus muutamille työntekijäryhmille, joiden maksimityöttömyyden kesto on 6kk.
Monihelin lausunto:
Moniheli ry kiittää mahdollisuudesta lausua ulkomaalaisen työntekijän kolmen kuukauden työllistymissääntöön liittyvästä lakiluonnoksesta. Moniheli on Suomen suurin monikulttuurinen verkosto, jolla on noin 160 jäsenjärjestöä. Monet jäsenistämme tarjoavat vieraskielisille tukea työllistymiseen tukemalla heitä verkostojen rakentamisessa, mentoroimalla työnhakijoita tai tarjoamalla apua esimerkiksi CV:n tekemiseen. Isossa osassa on myös kulttuuriin tutustuttaminen, jossa tarjotaan tietoa siitä, miten työmarkkinat Suomessa toimivat ja miten työnhaku täällä tapahtuu.
Nämä järjestöt kohtaavat arjessaan jatkuvia esimerkkejä vieraskielisen työllistymistä vaikeuttavista tekijöistä. Osa näistä tekijöistä vaikuttaa myös Suomen kansalaisiin, joilla on vierasperäinen nimi. Ne kuitenkin kärjistyvät erityisesti ulkomaalaisten työnhakijoiden kohdalla. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi suomen kielen taidon puute, suomalaisten rekrytointikäytäntöjen tuntemuksen puute ja työllistymistä edesauttavien verkostojen puute.
Samaan aikaan yksilön ominaisuuksien lisäksi myös rakenteet haittaavat työllistymistä tavoilla, joihin yksittäinen työnhakija voi vaikuttaa hyvin vähän. Muun muassa THL:n tuottaman MoniSuomi (2022) raportin perusteella neljännes maahan muuttaneista on kokenut syrjintää työelämässä, ja afrikkalaistaustaisista miehistä syrjityksi on tullut lähes puolet (46%). Moniheli on kritisoinut hallitusohjelmaa yhteiskunnan rakenteiden aiheuttamien haasteiden vastuuttamisesta yksilön harteille, ja saman näemme jatkuvan myös tämän lakimuutoksen tapauksessa.
Moniheli katsoo, että lakiesityksessä ei ole riittävässä määrin perusteltu kolmen kuukauden määräajan valintaa. Esityksessä kerrotaan, että kolmen kuukauden määräaika on syntynyt migrin vuonna 2023 käyttöön ottaman käytännön perusteella, mutta Monihelin näkemyksen mukaan viraston mahdollisiin käsittelyviiveisiin ja prosessiekonomisiin lähtökohtiin perustuva käytäntö ei ole välttämättä työnhakijan edun mukainen. Tarvitaan tarkempaa tietoa vieraskielisten työnhakuprosessien keskimääräisistä kestoista eri sektoreilla, ja työllistymiseen varattu määräaika tulisi määrittää ennemmin tämän perusteella. Monihelin arvion mukaan tarvittu työllistymisaika on todellisuudessa kolmea kuukautta pidempi.
Tällä hetkellä Suomessa ei ole olemassa sääntelyä siitä, millä aikavälillä työperäisellä oleskeluluvalla maassa oleskeleva henkilö tulisi poistaa maasta työsuhteen päättymisen jälkeen. Moniheli katsoo, että määräajan lisääminen lisää maassa oleskelijan oikeusturvaa ja selkeyttää sääntelyä. Samaan aikaan Moniheli näkee sääntelyn toteutumisessa riskejä. Maahanmuuttoon liittyvän lainsäädännön tuoreet muutokset (kansalaisuuslaki, turvapaikanhakuprosessin nopeutettu käsittely jne.) lisäävät suuresti migrin työmäärää. Kolmen kuukauden sääntöön liittyvät ilmoitus-, valvonta- ja sanktiomenettelyt lisäävät hallinnollista taakkaa ja tuottavat todennäköisesti lisää kustannuksia. Moniheli katsoo, että ilman merkittävää panostusta viraston resursseihin tässäkin sääntelyssä vaadituissa määräajoissa on vaativaa pysyä. Työnantajan ilmoitusvelvollisuuden puutteellinen valvonta on kuitenkin työntekijän näkökulmasta vaarallista, sillä se asettaa työntekijät eriarvoiseen asemaan oleskeluluvan jatkumisen valvonnan näkökulmasta.
Kolmen kuukauden sääntö on osa uudistusten sarjaa, jossa maahan muuttaneiden elämästä tehdään Suomessa jatkuvasti epävarmempaa ja valvotumpaa. Moniheli katsoo, että näiden uudistusten yhteisvaikutus on Suomen maakuvalle negatiivinen. Vaikka uudistukset eivät merkittävästi muuttaisi nykytilannetta, kuten kolmen kuukauden säännön kohdalla ilmeisesti on, on suurien muutosten mukanaan tuoma viesti selkeä. Tällä hetkellä luodaan sääntelyä, jossa jokainen maahan muuttava nähdään uhkana tai hyödykkeenä, josta hankkiudutaan käytön jälkeen eroon. Tällainen viestintä ei tee Suomesta houkuttelevaa maata ulkomaiselle asiantuntijalle.
Moniheli kiittää Työ- ja elinkeinoministeriötä uudistuksen avoimesta valmistelusta ja monikielisestä tiedottamisesta. Englanninkielinen kuulemistilaisuus on erinomainen keino kuulla suoraan tämän uudistuksen kohderyhmää, joka statuksensa vuoksi voisi muuten olla suunnittelussa hyvin aliedustettuna.