Ristiriita 1: Järjestöjen ja hallinnon yhteistyö kasvaa, mutta rahoitus vähenee
Järjestötoiminta on keskeinen osa toimivaa demokratiaa, ja sen merkitys on korostunut erityisesti kotoutumispolitiikassa. On tärkeää, että hallitus parantaa hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutusta. Kannatamme hallituksen pyrkimyksiä keventää järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa koskevaa säätelyä. Järjestöjen roolin korostuessa on kuitenkin huomioitava muutama seikka.
Hallitusohjelmassa esitetään 100 miljoonan euron leikkauksia sote-alan yhteisöjen ja säätiöiden rahoitukseen vuonna 2027. Tällaisten leikkausten edessä edellytykset toiminnan suunnitteluun ovat hyvin heikot.
Hallitusohjelma korostaa ennaltaehkäisyä, mutta leikkaa ennaltaehkäisevän järjestötoiminnan rahoitusta. Järjestöjen kanssa suunnitellaan yhteistyötä muun muassa mielenterveys-, digituki-, ruoka-apu- ja vanhuspalveluasioissa, poikkihallinnollisen hyvinvointiohjelman toteuttamisessa sekä sote-palveluiden tuottamisessa. Tässä yhteistyössä uhkaa tulla kiire, jos hallitus aikoo toteuttaa toiminnot ennen kuin se leikkaa järjestöjen tukia yli 25%:lla vuonna 2027. Näiden leikkauksien aiheuttamat laajat sopeutustoimet nimittäin todennäköisesti lamauttavat järjestöjen mahdollisuuksia muun toiminnan toteuttamiseen.
Ristiriita 2: Maahan muuttaneiden työllisyyttä edistetään puuttumatta työttömyyden juurisyihin
Me olemme hallituksen kanssa samaa mieltä siitä, että mahdollisuus työllistyä suomenkieliseen työyhteisöön on yksi vahvimmin kotoutumista tukevista teoista. On hienoa, että hallitus keskittyy kieliopetuksen laadun ja tuloksellisuuden kehittämiseen ja tarkempaan seuraamiseen. Kieltä opitaan kuitenkin tehokkaimmin koulun ulkopuolella. Mitä puutteellisen kielitaidon omaavan maahan muuttaneen on tarkoitus tehdä kieliopintojen aikana toimeentulonsa turvaamiseksi? Tyytyykö uusi hallitus siihen, että osaajat rekrytoidaan vasta tietyn kielitaitotason saavuttamisen jälkeen?
Tällä hetkellä tilanne on se, että pelkkä vierasperäinen nimi estää usein rekrytointiprosessissa etenemisen hakijan kielitaidosta riippumatta. Hallitusohjelmassa ei erikseen mainita rekrytoinnissa tapahtuvaa syrjintää ja sen roolia maahan muuttaneiden työllistymisen vaikeuttajana. Työelämän kieliperusteiseen syrjintään tulisi puuttua aktiivisesti ja konkreettisesti. On välttämätöntä kitkeä kieliperusteinen syrjintä työelämästä ja luoda tasa-arvoiset edellytykset kaikille työmarkkinoilla toimiville. Näiden toimenpiteiden avulla voidaan rakentaa osallistava ja yhdenvertainen yhteiskunta, jossa jokaisella on mahdollisuus menestyä ja kotoutua.
Ristiriita 3: Suomen vetovoimaa edistetään siirtämällä vastuuta kotoutujalle
Hallitusohjelman mukaan “Hallitus selvittää työperusteisen maahanmuuton osalta pitovoimaan vaikuttavat tekijät ja edistää niitä muiden toimijoiden kanssa”. Mikäli tämä selvitys toteutetaan maahan muuttaneita kuunnellen, voi suuri osa suunnitellusta maahanmuuttopolitiikasta mennä uusiksi. Suomalaista maabrändiä eivät hallitse vain Business Finland ja muut maabrändin kehittämiseen keskittyvät julkiset toimijat. Hyvin paljon vaikuttaa myös se, mitä maahan muuttaneet kertovat Suomesta omille verkostoilleen.
Meidän ei pitäisi huijata itseämme Suomen vetovoimasta – vaikka Suomi tarjoaa luontoa ja turvallisuutta, on monia muita maita, jotka ovat kilpailukykyisempiä ihmisten palkkojen ja kielitaidon suhteen, ja maahanmuuttopolitiikan tiukentaminen saa Suomen häviämään muille maille, kun korkeasti koulutetut ulkomaalaiset etsivät työpaikkaa. On tärkeää tarkastella maahanmuutto- ja kotoutumispolitiikkaa kokonaisvaltaisesti ja varmistaa, että se on inhimillinen, joustava, oikeudenmukainen ja pitovoimainen.
Moniheli ry kannustaa hallitusta ja päättäjiä ottamaan huomioon nämä huolenaiheet ja pyrkimään maahanmuutto- ja kotoutumispolitiikkaan, joka edistää kestävyyttä, välittämistä ja yhdenvertaisuutta. Vain luomalla osallistava ja ihmiskeskeinen lähestymistapa voimme rakentaa oikeasti vahvaa ja välittävää Suomea, jossa jokainen saa mahdollisuuden menestyä ja tuntea kuuluvansa osaksi yhteiskuntaa.
verkostomme kommentteja uuteen hallitusohjelmaan:
International Working Women of Finland ry
“IWWOF strongly opposes the government’s proposed immigration policy reform, recognizing that it runs contrary to the findings of the 2023 study conducted by the Etla Economic Research Institute. The study highlights the urgent need to triple immigration rates to stabilize Finland’s working-age population, estimated at approximately 44,000 persons annually. Failure to address this demographic challenge could result in a significant decline in the number of employed individuals, thereby diminishing tax revenues and increasing the burden on healthcare and social services.”
Startup Refugees
“Maahanmuuttopolitiikan kiristäminen hankaloittaa yritysten kasvua ja työvoimapulaa. Uusi hallitus ei näe sitä, minkä Startup Refugees tietää kokemuksesta — pakolaiset ja turvapaikanhakijat sekä heidän perheensä ovat kaikkien poliittisten puolueiden peräänkuuluttamia kansainvälisiä osaajia. Heidät tulee ottaa mukaan eikä sulkea ulkopuolelle.”
Familia ry
“Hallitusohjelmassa ei mainita kertaakaan sanaa rasismi, vaikka se on valitettavan yleistä monella eri tasolla yhteiskunnassamme. Rasismin vaikutukset ovat usein syvemmällä kuin luulemme. Rasismin kokemukset vaikuttavat laajasti henkilön hyvinvointiin vielä vuosienkin jälkeen tapahtumasta. Sen vuoksi olisi tärkeää keskittyä rasismin ja syrjinnän ehkäisemiseen sekä antirasismiin yhteiskunnan kaikilla tasoilla hyvinvoinnin edistämiseksi.”
Kansalaisfoorumi
”Hallitus haluaa vahvistaa demokratiaa, osallisuutta ja luottamusta yhteiskunnassa. Juuri tämä on lakiin kirjattu tehtävämme, johon 39 %:n leikkaus iskee rajusti. Aktiiviseen kansalaisuuteen ja vapaaehtoistoimintaan tukevat koulutukset vähenevät, vapaaehtoisesti yhteiseksi hyväksi toimimisen kynnys nousee, oppimisen ja kansalaistoiminnan hyvinvointivaikutukset vähenevät, ja vireä ja osaava kansalaisyhteiskunta rapautuu.”
Globe Art Point
”The creative industries, including the arts and culture sector, have the potential to contribute significantly to a country’s economy. By reducing funding and limiting resources for foreign-born artists and cultural entrepreneurs, the government policy will hinder the growth of the creative industries and diminish the economic opportunities associated with them. This could have a negative impact on Finland’s position in the global cultural and creative economy and Finland’s international reputation as a hub for creativity and cultural innovation.”