Ensimmäiset kotoutumisen Yhteistyömessut toivat verkostoitumisen takaisin verkkotilaisuuksiin

Nostot päivän keskusteluista eri teemoista

• Antirasismi: Moninaisuudesta ja suomen yhteiskunnan monipuolistamisesta opettamisen merkitys, suvaitsevaisuuden lisääminen, etninen profilointi, rasismin seurauksista opettaminen, rasismin vastaiset toimet eri laitoksissa, rasismin vastaiset toimet yhteiskunnallisen ja institutionaalisen/rakenteellisen syrjinnän torjumiseksi.
• Taide ja kotoutuminen: resurssi, jota ei hyödynnetä täysimääräisesti (esimerkkinä oli Sosiaalinen sirkus sosiaalisten taitojen lisäämiseksi), korostettiin musiikin hyödyllisyyttä (suomen) kielen opiskelussa, toimintojen toteuttamistapojen oli muutettu etätilaisuuksiksi Covid-19: n aikana ja taiteen vaikutus projekteihin ja erilaisten lahjakkuus.
• Pakolaisuus: Riittämättömät palvelut, syrjintää, kielimuuri ja pitkäaikainen oleskelu vastaanottokeskuksissa ennen päätöksiä.
• Työllistyminen ja työ: Kielitaito ja siihen perustuva syrjintä, työnantajien valmius palkata maahanmuuttajia / kansainvälisiä työntekijöitä ja yhdistysten palvelut, joilla tuetaan eri kielillä maahanmuuttajia löytämään työtä.
• Perheet: Kommunikointiongelmia julkisten palvelujen kanssa (kielimuuri, perheiden haasteisiin kulttuurierojen takia ei ymmärretä) ja vuorovaikutuksen puute, perheet eivät usein uskalla puhua tietyistä aiheista.
• Sukupuoli ja ikä: Omien oikeuksien tunteminen maahanmuuttajanaisena, joskus naisille on vaikeampi osallistua (esim. osallistuminen lasten kanssa toimintaan kodin ulkopuolella, naisille mahdollisuuksien antaminen, näyttäminen, että naisilla on samat oikeudet ja helpompi tavoittaa nuoria.
• Terveys: Yhteistyö terveysjärjestöjen ja -toimijoiden ja maahanmuuttaja- ja monikulttuurijärjestöjen välillä tukee kaikkien toimintaa.
• Asuminen: Asuminen osana kuntien kotoutumistyötä ja osana kansalaisjärjestöjen työtä, paperittomille tarjotaan hätäsuoja ja kunnan paikat / turvakodit.
• Kielet, monikielisyys: Tietoisuuden lisääminen kulttuurin monimuotoisuudesta sekä palvelujen tarjoajien että käyttäjien keskuudessa, avoimen viestinnän edistäminen kannustamalla maahanmuuttajia ilmaisemaan itseään omalla kielellään ja kääntää sitä suomeksi tai englanniksi tarvittaessa, ja maahanmuuttajaryhmien voimaannuttaminen tarjoamalla heille erilaisia keinoja suomen kielen oppimiseen.
• Julkiset palvelut: Järjestöjen erityisosaamisen vieminen julkiselle puolelle, toivottaisiin enemmän julkiselta puolelta asiakkaita ohjattavan kolmannen sektorin palveluihin (esim. kotoutumisentukena.fi), digitaitojen merkitys ja suhteiden henkilöityminen.
• Vertaistuki: Luottamus, yhteinen tavoite, hyvin suunniteltu kohderyhmä ja (vinkki) keskustelu pareittain ovat tärkeitä asioita roolimallin ja voimaannuttamisen takia. Etävertaisryhmien vaikeudet johtuen eroista digitaalisten alustojen käyttövalmiudessa. Covid-19:n päättymisen jälkeen, palaa vanhoihin tapoihin (paikan päällä); mutta verkkoryhmät ovat edelleen hyvä vaihtoehto kansalliselle toiminnalle.
• Nuoret ja koulutus: Lisätuen tarve: perheet, koulut, muu toiminta ja harrastukset. Kouluilla on suuri vaikutus nuorisoon, monia siirtolaiskysymysten näkökohtia voitaisiin auttaa koulutusjärjestelmän avulla ja yhteistyön tarve muiden järjestöjen kanssa (ts. kolmas sektori, kansalaisjärjestöt). On löydettävä koulut, jotka tekisivät yhteistyötä ohjelmien kanssa. Jotkin kunnat keskittyvät pääasiassa tiettyihin aloihin (ts. taiteeseen, urheiluun jne.)
• Äänestäminen & osallisuus: Vaaleihin liittyvän aineiston/materiaalin vaihtaminen tulevia kuntavaaleja varten ja yhteistyö verkkovaalipaneelien toteuttamiseksi yhdistysten kanssa.