Asuminen

Maahan muuttaneilla on kohonnut riski joutua asunnottomaksi.  Moniheli ry:n Katto-toiminnan tavoitteena on asunnottomuuden ennaltaehkäisy.

Maahan muuttaneilla on muita korkeampi riski joutua asunnottomaksi ja ahtaasti asuminen on yleistä varsinkin lapsiperheissä. Vuokra-asuntomarkkinoilla ihmiset kohtaavat ennakkoluuloja ja syrjintää. Moniheli ry:n Katto-toiminnan tavoitteena on asunnottomuuden ennaltaehkäisy. Tuemme asunnon etsimisessä monella eri kielellä, jaamme tietoa asumisesta, järjestämme koulutuksia ammattilaisille ja teemme vaikuttamistyötä.

Sisällysluettelo

Asunnon etsiminen ja neuvonta

Katto-toiminta auttaa asunnon etsimisessä sekä asumisen ongelmissa suomeksi, englanniksi ja arabiaksi. Saat meidät kiinni puhelimitse, sähköpostitse sekä eri sosiaalisen median kanavista. 

Meidät voi kutsua keskustelemaan asumisesta kotoutumiskoulutuksen ryhmään, suomen kielen kurssille tai vertaisryhmään. Asumisinfo kestää noin 1-1,5h.

Meidät voi myös kutsua pitämään pop-up-neuvonta pistettä. Jalkaudumme säännöllisesti oppilaitoksiin sekä järjestöjen matalan kynnyksen tiloihin auttamaan asuntohakemusten täyttämisessä.

Katto-toiminnan koordinaattori.

Bisher Sawan
Asiakastyön koordinaattori

+358 (0)50 309 3925 
bisher.sawan@moniheli.fi

Suomi, English, عربي (Arabia)

Vaikuttamistyö, viestintä ja koulutukset

Katto-toiminta on kerännyt tietoa maahan muuttaneiden asunnottomuudesta ja asumisesta vuodesta 2016. Toimimme asiantuntijoina eri verkostoissa ja järjestämme koulutuksia ammattilaisille. Voimme räätälöidä koulutuksia yhteistyökumppaneiden tarpeiden mukaan, joten ottakaa yhteyttä matalalla kynnyksellä.

Katto-toiminnan päällikkö.

Veera Vilkama
Päällikkö

+358 (0)50 309 3961 
veera.vilkama@moniheli.fi

Suomi, English, Español

Tietoa maahan muuttaneiden asunnottomuudesta

Maahan muuttaneiden asunnottomuus tilastoissa

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA julkaisee vuosittain asunnottomuutta koskevat tilastot. Keväällä 2021 julkaistuissa  vuoden 2020 tilastoissa maahan muuttaneiden asunnottomien määrä oli edellisvuotta alhaisempi, mutta maahan muuttaneiden osuus asunnottomista oli suhteellisen korkea. 22 %  yksinelävistä asunnottomista ja 60 % perheistä oli maahanmuuttajataustaisia. 

Nämä luvut eivät ole tarkkoja, sillä kaikki kunnat eivät erottele asunnottomien taustaa tilastoissa.  ARA:n ohjeen mukaan: “Maahanmuuttajataustaisiin luetaan kaikki asunnottomat yksinelävät henkilöt, jotka eivät ole Suomen kansalaisia tai joiden äidinkieli on joku muu kuin suomi tai ruotsi. Maahanmuuttajatiedon voi selvittää väestörekisteristä äidinkielen ja syntymäpaikan avulla. “

Vieraskielisten osuus Suomen väkiluvusta on n. 8 %, joten asunnottomuustilastoissa maahanmuuttajataustaiset ovat selkeästi yliedustettuina. ARA kokoaa asunnottomuustilastot kuntien ilmoittamien tietojen pohjalta. Näissä luvuissa eivät näy paperittomasti Suomessa oleskelevat henkilöt.

Alla Katto-toiminnan ARA:n tilastoista keräämät tiedot maahan muuttaneiden asunnottouuden kehityksestä 2001-2020 yksinelävien sekä perheiden osalta. Vertailutietona kuvaajassa myös kaikkien asunnottomuutta kokevien yksinelävien ja perheiden tiedot.

 
Klikkaa kuvaa suuremmaksi

Katto-toiminnan julkaisut

Miten maahan muuttaneiden asunnottomuus poistetaan vuoteen 2027 mennessä pääkaupunkiseudulla?

Raportti Katto-talkoista 3.6.2021

Tekijät: Vilkama, Veera

Avainsanat: maahanmuuttajien asunnottomuus, Katto-hanke, Suomi, asunnottomuuden ennaltaehkäisy

Miten maahanmuuttaneiden asunnottomuus poistetaan (PDF 4 MB)

Työtä maahanmuuttajien asunnottomuuden rakenteellisten tekijöiden poistamiseksi Suomessa: Katto-hankkeesta opittua, 2019

Tekijät: Turk, Jana B. & Ghazi, Duin

Avainsanat: maahanmuuttajien asunnottomuus, Katto-hanke, Suomi, asunnottomuuden ennaltaehkäisy

Maahanmuuttajien asunnottomuus pääkaupunkiseudulla. Monihelin selvitys yhteistyössä ympäristöministeriön PAAVO 2 -ohjelman kanssa, 2014

Asunnottomuusselvitys 2014.pdf 706 KB

 

Materiaalipankki asunnon etsintään

Hyödyllisiä linkkejä

InfoFinlandin sivut asumisesta (suomi, ruotsi, englanti, venäjä, viro, ranska, somali, espanja, turkki, kiina, arabia, persia)

Kuluttajaliiton vuokraopas kahdeksalla eri kielellä (suomi, ruotsi, englanti, arabia, ranska, somali, venäjä)

Suomen vuokranantajat ry:n hyvä vuokratapa (suomi, ruotsi, englanti, arabia ja venäjä)

 
 

Mistä asuntoa voi etsiä

1) Kuntien vuokra-asunnot 

Suurissa kaupungeissa kunnan vuokra-asuntoon on paljon hakijoita. 

Asuntoja vuokrataan niille, joilla on suurin tarve asunnolle. 

Jos sinulla on kiire saada uusi asunto, kerro omasta tilanteestasi asuntohakemuksessasi ja kerro perustelut, miksi sinulla on kiire. 

Muista päivittää hakemusta! 

Kuntien vuokra-asunnot on tarkoitettu kunnan asukkaille.

Kuntien vuokra-asunnoista saat lisätietoa kuntien omilta www-sivuilta. 

 

2) Muita ARA-vuokra-asuntoja 

ARA-vuokra-asuntojen vuokrat ovat keskimäärin ovat vähän halvempia, kuin yksityisten vuokra-asuntojen vuokrat. ARA-asuntoihin on tulorajat.  

ARA-asuntoja voi kysellä seuraavista paikoista: 

 

3) Yksityiset vuokranantajat eli yksityishenkilöt tai vuokra-asuntoyritykset

Voit soittaa tai laittaa sähköpostia suoraan vuokranantajalle. Kerro vuokranantajalle itsestäsi ja asunnon tarpeestasi.  

Yksityiselle vuokranantajalle on tärkeää, että hän löytää luotettavan vuokralaisen, joka pitää asunnosta hyvää huolta. 

Tietoa vapaana olevista yksityisten vuokranantaijen asunnoista löytää seuraavilta alustoilta: 

Vuokra-asuntoja voi etsiä myös sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi Facebookissa on eri kaupunkien omia ryhmiä, joissa vuokrataan ja etsitään vuokralaisia.  

Yrityksiä, jotka vuokraavat asuntoja:

 

4) asuntoja 17−29 vuotiaille nuorille 

Monessa kaupungissa on myös opiskelija-asuntoja tarjoava säätiö. Helsingissä opiskelijoille asuntoja vuokraa HOAS.

 

5) Tuettu asuminen  

Jos tarvitset tuettua asumista päihde- tai mielenterveysongelman takia, ota yhteyttä oman kuntasi asunnottomuuspalveluihin. 

Aspa-säätiön vuokra-asunnot vammaisille henkilöille ja mielenterveyskuntoutujille. 

Apua asunnonhakuun

Paikkoja, joista saa neuvoja ja ohjausta asumiseen ilmaiseksi. 

Helsinki

  • Monik ry:n neuvontapiste  
    Puhoksen ostoskeskus, Kastelholmantie 2 A, 00930 Helsinki 
    ma-pe klo 10-16 
    Neuvoja saa suomen lisäksi somalin, darin, pashtun, arabian ja ranskan kielillä.

 

Vantaa 

  • Vantaan Järjestörinki 
    Vantaan Järjestöringillä on monta maahanmuuttajien neuvontapistettä. Neuvontapisteiden palvelut on tarkoitettu kaikille maahanmuuttajille kotikunnasta riippumatta.Palvelua on tarjolla hyvin monilla eri kielillä. 

 

Espoo

Neuvontaa nuorille (18–29-vuotiaat) 

Neuvontaa naisille (erityisesti maahanmuuttajille) 

Neuvontaa raha-asioissa (esimerkiksi vuokravelka) 

  • Kunnallinen talous- ja velkaneuvonta 
    Etsi oman kuntasi neuvonnan yhteystiedot verkkosivuilta. 
  • Takuusäätiö 
    Puhelinneuvonta ma-pe klo 10—14: p. 0800 9 8009 (maksuton)

Vinkit asunnon hakuun

  1. Suomessa asunnonhakuun ei tarvita välittäjää! Voit ottaa vuokranantajiin yhteyttä suoraan.
  2. Ota yhteyttä moneen vuokranantajaan ja täytä monta vuokra-asuntohakemusta monille eri vuokranantajille.  
  3. Ota yhteyttä heti vuokranantajaan, kun näet kiinnostavan asunnon. Suurissa kaupungeissa vuokra-asunnot vuokrataan nopeasti. 
  4. Etsi asuntoa monesta eri kaupunginosasta ja monesta eri kaupungista.
  5. Täytä lisätietokenttä! Kerro vuokra-asuntohakemuksessa itsestäsi ja omasta tilanteestasi. Kuka olet? Oletko töissä tai opiskeletko? Onko sinulla perhettä? Onko sinulla lemmikkiä? Tupakoitko? Miksi etsit asuntoa? Aiotko asua siellä pitkään?
  6. Kysy aiemmalta vuokranantajalta suositusta ja kerro siitä vuokra-asuntohakemuksessa.
  7. Ota itsellesi sopiva asunto. Ei liian pieni, liian suuri tai liian kallis!  
  8. Jos saat Kelasta tukea asumiseen, tarkista Kelan asettamat vuokra-rajat.
  9. Tarkista, pitääkö hakemusta päivittää 3—4 kuukauden välein.