{"id":21167,"date":"2025-03-12T08:00:46","date_gmt":"2025-03-12T06:00:46","guid":{"rendered":"https:\/\/moniheli.fi\/?post_type=uutinen&#038;p=21167"},"modified":"2025-03-11T11:36:20","modified_gmt":"2025-03-11T09:36:20","slug":"poliittinen-osallisuus","status":"publish","type":"uutinen","link":"https:\/\/moniheli.fi\/en\/uutinen\/poliittinen-osallisuus\/","title":{"rendered":"Why Immigrant Political Integration is Key to Finland's Future?"},"content":{"rendered":"<div data-elementor-type=\"wp-post\" data-elementor-id=\"21167\" class=\"elementor elementor-21167\" data-elementor-post-type=\"uutinen\">\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-element elementor-element-260b4311 e-flex e-con-boxed e-con e-parent\" data-id=\"260b4311\" data-element_type=\"container\" data-e-type=\"container\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"e-con-inner\">\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-element elementor-element-3ae582e5 elementor-widget elementor-widget-text-editor\" data-id=\"3ae582e5\" data-element_type=\"widget\" data-e-type=\"widget\" data-widget_type=\"text-editor.default\">\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-widget-container\">\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<p><strong>Kaikki, jotka ovat seuranneet suomalaista maahanmuuttokeskustelua, tiet\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 yksi vertailukohta nousee jatkuvasti esiin: Ruotsi. Suomessa on yleinen k\u00e4sitys, ett\u00e4 maahanmuutto on Ruotsissa johtanut kasvavaan katuturvallisuuden heikkenemiseen, alueelliseen eriytymiseen ja yhteiskunnallisiin j\u00e4nnitteisiin. Oli t\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitys totta tai ei, siit\u00e4 on tullut vahva kertomus \u2014 suomalaisten pahin pelko maahanmuuton seurauksista.<\/strong><\/p><p>T\u00e4ss\u00e4 blogitekstiss\u00e4 haluan tarjota ratkaisun. Keinon varmistaa, ett\u00e4 Suomen maahanmuuttotilanne kulkee eri reitti\u00e4 kuin Ruotsissa. Ratkaisun, joka ei ole kovin monimutkainen eik\u00e4 kallis, mutta jota Suomi ei ole viel\u00e4 onnistunut toteuttamaan kunnolla. T\u00e4m\u00e4 ratkaisu on maahanmuuttajien poliittinen osallisuus.<\/p><p>Kun puhun poliittisesta osallisuudesta, tarkoitan maahanmuuttajien kasvavaa poliittista tietoisuutta ja ymm\u00e4rryst\u00e4, aktiivisempaa \u00e4\u00e4nest\u00e4mist\u00e4 vaaleissa sek\u00e4 suurempaa m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ehdokkaita ja valittuja edustajia, joilla on maahanmuuttajatausta. N\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t ole ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4, vaan selkeit\u00e4 ja mitattavissa olevia tekij\u00f6it\u00e4, joista moni on jo Suomen seurannassa.<\/p><p>Mutta miksi maahanmuuttajien poliittinen osallisuus on niin t\u00e4rke\u00e4\u00e4?<\/p><p>Maahanmuuttajan n\u00e4k\u00f6kulmasta vastaus on ilmeinen: poliittinen osallistuminen tarkoittaa mahdollisuutta vaikuttaa omaan el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 liittyviin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin. Se antaa maahanmuuttajille todellista vaikutusvaltaa heid\u00e4n oikeuksiaan, mahdollisuuksiaan ja arkeaan koskevissa asioissa.<\/p><p>Mutta pointtini on t\u00e4t\u00e4 laajempi. Maahanmuuttajien poliittinen osallisuus ei ole t\u00e4rke\u00e4\u00e4 vain maahanmuuttajille itselleen \u2014 se on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 koko Suomen yhteiskunnalle. T\u00e4ss\u00e4 syyt:<\/p><ul><li><strong>Stronger Democracy<\/strong> \u2013 Demokratia, joka kuuntelee kaikkia \u00e4\u00e4ni\u00e4, on aidompi, edustavampi ja kest\u00e4v\u00e4mpi. Kun maahanmuuttajat \u00e4\u00e4nest\u00e4v\u00e4t, asettuvat ehdolle ja osallistuvat julkiseen keskusteluun, suomalainen demokratia vahvistuu ja muuttuu oikeudenmukaisemmaksi kaikille.<br \/><br \/><\/li><li><strong>Parempi p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko<\/strong> \u2013 Kun p\u00e4\u00e4tt\u00e4jill\u00e4 on moninaisia n\u00e4k\u00f6kulmia, politiikasta tulee laadukkaampaa. Maahanmuuttajien poliittinen osallistuminen auttaa sek\u00e4 ratkaisemaan heid\u00e4n kohtaamiaan haasteita ett\u00e4 lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien tietoisuutta v\u00e4est\u00f6n monimuotoisuudesta. Politiikat, jotka ovat osallistavampia ja mukautuvampia, vastaavat paremmin v\u00e4est\u00f6n erilaisiin tarpeisiin, esimerkiksi sukupuolen, i\u00e4n, kielen (esim. ruotsi) tai kulttuuristen erojen mukaan eri puolilla Suomea. Inklusiivisempi poliittinen j\u00e4rjestelm\u00e4 synnytt\u00e4\u00e4 fiksumpia ja tehokkaampia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, joista hy\u00f6tyy koko yhteiskunta.<br \/><br \/><\/li><li><strong>Taloudelliset ja sosiaaliset hy\u00f6dyt<\/strong> \u2013 Maahanmuuttajien kotoutumisella on merkitt\u00e4v\u00e4 taloudellinen arvo. Poliittinen osallistuminen auttaa maahanmuuttajia rakentamaan sosiaalisia verkostoja, vahvistamaan kuulumisen tunnetta ja laajentamaan ammatillisia yhteyksi\u00e4 \u2014 tekij\u00f6it\u00e4, jotka parantavat hyvinvointia ja ty\u00f6llistymismahdollisuuksia. Tutkimukset osoittavat, ett\u00e4 poliittinen osallistuminen lis\u00e4\u00e4 vastuuntuntoa ja yhteiskuntaan sitoutumista, mik\u00e4 puolestaan edes auttaa Suomeen sitoutumista. Politiikkaan osallistuvat maahanmuuttajat todenn\u00e4k\u00f6isemmin j\u00e4\u00e4v\u00e4t Suomeen, integroituvat ja edist\u00e4v\u00e4t taloutta.<br \/><br \/><\/li><li><strong>Greater Stability and Trust<\/strong> \u2013 Jos maahanmuuttajat kokevat olevansa poliittisesti ulkopuolisia, turhautuminen ja pettymys kasvavat. Pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 voi lis\u00e4t\u00e4 yhteiskunnallisia j\u00e4nnitteit\u00e4, jopa rikollisuutta tai radikalisoitumista. Jakautunut yhteiskunta on ep\u00e4vakaa \u2014 ei vain kaduilla, vaan my\u00f6s politiikassa. Mutta kun maahanmuuttajat osallistuvat p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon, yhteiskunnasta tulee vakaampi, yhten\u00e4isempi ja vauraampi.<br \/><br \/><\/li><li><strong>Parempi kansainv\u00e4linen maine<\/strong> \u2013 Suomi on ylpe\u00e4 oikeudenmukaisesta ja edistyksellisest\u00e4 demokratiastaan. Kun Suomi aktiivisesti edist\u00e4\u00e4 maahanmuuttajien poliittista osallistumista, se vahvistaa t\u00e4t\u00e4 imagoa ja osoittaa, ett\u00e4 tasa-arvo ei ole vain sanahelin\u00e4\u00e4 vaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n todellisuutta. Tasa-arvolla, hyv\u00e4ll\u00e4 hallinnolla ja yhteiskunnallisella yhteenkuuluvuudella on selkeit\u00e4 hy\u00f6tyj\u00e4 Suomen kansainv\u00e4liselle maineelle. Vakaa ja osallistava yhteiskunta houkuttelee osaajia ja investointeja sek\u00e4 edist\u00e4\u00e4 pitk\u00e4aikaista kasvua, vahvistaen Suomen asemaa tasa-arvon ja kehityksen globaalina edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4n\u00e4.<\/li><\/ul><p><br \/>On siis selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 maahanmuuttajien poliittinen osallisuus hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 koko Suomea. Silti Suomi ep\u00e4onnistuu t\u00e4ss\u00e4 asiassa. Miksi?<\/p><p>\u00a0<\/p><h3><strong>Miss\u00e4 on kansallinen strategia?<\/strong><\/h3><p>Monet tiet\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 maahanmuuttajien \u00e4\u00e4nestysprosentti on Suomessa huomattavasti alhaisempi kuin kantav\u00e4est\u00f6n. Vuoden 2021 kuntavaaleissa vain 23 % vieraskielisist\u00e4 \u00e4\u00e4nesti\u00a0 &#8211; 32 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n kuin koko \u00e4\u00e4nioikeutettu v\u00e4est\u00f6 (L\u00e4hde: Tilastokeskus). Samoin vuoden 2023 eduskuntavaaleissa vain 39 % vieraskielisist\u00e4 \u00e4\u00e4nesti, kun taas kansalliskielill\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4neiden osuus oli 71 %.<\/p><p>N\u00e4m\u00e4 luvut ovat huolestuttavia, mutta ne eiv\u00e4t kerro, mit\u00e4 Suomen viranomaiset tekev\u00e4t v\u00e4\u00e4rin. Onneksi tutkimukset ja Migration Policy Groupin tuore raportti, <strong>&#8221;<\/strong>Political Participation Policy Index&#8221;, tarjoavat vastauksia. T\u00e4m\u00e4 indeksi vertailee, miten EU-maat tukevat maahanmuuttajien poliittista osallistumista, ja Suomen tulos on rehellisesti sanottuna h\u00e4pe\u00e4llinen.<\/p><p>T\u00e4m\u00e4n indeksin mukaan Suomen suurin ongelma on se, ett\u00e4 maassa ei ole kansallista strategiaa maahanmuuttajien poliittisen osallistumisen lis\u00e4\u00e4miseksi. Suomi saa t\u00e4st\u00e4 vain 18 pistett\u00e4 sadasta, mik\u00e4 tarkoittaa, ettei ole kattavaa ja hyvin rahoitettua julkista ohjelmaa, joka varmistaisi maahanmuuttajien aktiivisen osallistumisen politiikkaan. Toinen suuri puute on se, ett\u00e4 viranomaiset eiv\u00e4t kannusta maahanmuuttajia \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4\u00e4n \u2014 Suomi saa t\u00e4st\u00e4 vain 43 pistett\u00e4.<\/p><p>Lis\u00e4ksi maahanmuuttajataustaisten kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen vaikutus on heikko (49 pistett\u00e4). T\u00e4m\u00e4 kuvastaa sit\u00e4, ett\u00e4 maahanmuuttajataustaisten kansalaisj\u00e4rjest\u00f6ilt\u00e4 puuttuu riitt\u00e4v\u00e4 ja vakaa rahoitus sek\u00e4 rakenteellinen tuki, joita ne tarvitsisivat voidakseen tehokkaasti puolustaa yhteis\u00f6jens\u00e4 etuja. Suomen pisteet ovat matalat (59) my\u00f6s kansalaiskasvatuksessa, poliittisen osallistumisen edist\u00e4misess\u00e4 sek\u00e4 hyvien suhteiden rakentamisessa eri v\u00e4est\u00f6ryhmien v\u00e4lille. On siis selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Suomi ei valmista maahanmuuttajia tai laajempaa yhteiskuntaa heid\u00e4n t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4iseen poliittiseen osallistumiseensa.<\/p><p>Ainoa osa-alue, jossa Suomi suoriutuu paremmin kuin monet EU-maat, on \u00e4\u00e4nioikeus. Suomessa my\u00f6s muut kuin kansalaiset voivat \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 ja asettua ehdolle kuntavaaleissa ja aluevaaleissa, jos he ovat asuneet maassa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kaksi vuotta. T\u00e4m\u00e4 on etuoikeus, jota ei kannata j\u00e4tt\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, ja kannustankin kaikkia muita maahanmuuttajia \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4\u00e4n 13. huhtikuuta j\u00e4rjestett\u00e4viss\u00e4 vaaleissa.<\/p><p>Kuitenkin ilman julkisten viranomaisten vakavaa panostusta maahanmuuttajien poliittiseen osallisuuteen suurin osa heist\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti pysyy poissa vaaliuurnilta. J\u00e4rjest\u00f6kent\u00e4ll\u00e4 teemme parhaamme \u2014 esimerkiksi Familia ry on j\u00e4rjest\u00e4nyt t\u00e4n\u00e4 vuonna viisi vaalitapahtumaa, mukaan lukien ehdokaskoulutuksen ja kaksi englanninkielist\u00e4 paneelikeskustelua. Samoin Moniheli on my\u00f6nt\u00e4nyt pieni\u00e4 apurahoja ja koordinoinut toimia tukeakseen pienempi\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 maahanmuuttajayhteis\u00f6jen osallistamisessa vaaliprosessiin. Mutta resurssimme ovat rajalliset, ja hallituksen viimeaikaiset rahoitusleikkaukset vaikeuttavat ty\u00f6t\u00e4mme entisest\u00e4\u00e4n.<\/p><p>Jos Suomi todella haluaa est\u00e4\u00e4 segregaatiota ja pettymyksen tunteita, vahvistaa yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta ja s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 maineensa tasa-arvon ja demokratian edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4n\u00e4, viranomaisten on ryhdytt\u00e4v\u00e4 todellisiin toimiin maahanmuuttajien poliittisen osallistumisen edist\u00e4miseksi \u2013 rahoituksen, politiikan ja konkreettisten toimenpiteiden kautta.<\/p><p><strong>Sources (articles in Finnish):<\/strong><\/p><ul><li>Council of Europe. (2024). <em>An overview of the current situation of integration and good relations policies in Finland<\/em>. <a href=\"https:\/\/rm.coe.int\/report-on-integration-policies-in-finland\/1680afb180\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">https:\/\/rm.coe.int\/report-on-integration-policies-in-finland\/1680afb180<\/a><\/li><li>Kotoutuminen.fi. (2022). Policy Brief 2\/2022: Kotona politiikassa: keinoja tukea Suomeen muuttaneiden poliittista osallisuutta. <a href=\"https:\/\/kotoutuminen.fi\/documents\/56901608\/76169779\/Policy-Brief-2-2022.pdf\/f7f46467-58ea-a5bc-49e9-b23704adca19\/Policy-Brief-2-2022.pdf?t=1668751260644\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">https:\/\/kotoutuminen.fi\/documents\/56901608\/76169779\/Policy-Brief-2-2022.pdf\/f7f46467-58ea-a5bc-49e9-b23704adca19\/Policy-Brief-2-2022.pdf?t=1668751260644<\/a><\/li><li>Migration Policy Group. (2024). A seat at the table? The Political Participation Policy Index 2024. Migration Policy Group. <a href=\"https:\/\/www.migpolgroup.com\/wp-content\/uploads\/2025\/01\/New-Europeans-Political-Participation-Policy-Index.pdf\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">https:\/\/www.migpolgroup.com\/wp-content\/uploads\/2025\/01\/New-Europeans-Political-Participation-Policy-Index.pdf<\/a><\/li><li>Pirkkalainen, P., Wass, H., &amp; Weide, M. (2016). The political potential of migrants is often overlooked in discussions around integration. <a href=\"https:\/\/jyx.jyu.fi\/jyx\/Record\/jyx_123456789_50166\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">https:\/\/jyx.jyu.fi\/jyx\/Record\/jyx_123456789_50166<\/a><\/li><li>Sipinen, J. (2021). Recruitment of immigrant-origin candidates in Finnish municipal elections. Tampere: Tampereen yliopisto.<\/li><li>Tilastokeskus. (2021, July 13). <em>1. \u00c4\u00e4nest\u00e4neet kuntavaaleissa 2021<\/em>. <a href=\"https:\/\/stat.fi\/til\/kvaa\/2021\/05\/kvaa_2021_05_2021-07-13_kat_001_fi.html\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">https:\/\/stat.fi\/til\/kvaa\/2021\/05\/kvaa_2021_05_2021-07-13_kat_001_fi.html<\/a><\/li><li>Tilastokeskus. (2023). <em>Eduskuntavaalit 2023, \u00e4\u00e4nest\u00e4neiden tausta-analyysi<\/em>. <a href=\"https:\/\/stat.fi\/julkaisu\/cl8mvt1xt143o0cvzel1m7esx\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">https:\/\/stat.fi\/julkaisu\/cl8mvt1xt143o0cvzel1m7esx<\/a><\/li><\/ul>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kaikki, jotka ovat seuranneet suomalaista maahanmuuttokeskustelua, tiet\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 yksi vertailukohta nousee jatkuvasti esiin: Ruotsi. Suomessa on yleinen k\u00e4sitys, ett\u00e4 maahanmuutto on Ruotsissa johtanut kasvavaan katuturvallisuuden heikkenemiseen, alueelliseen eriytymiseen ja yhteiskunnallisiin j\u00e4nnitteisiin. Oli t\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitys totta tai ei, siit\u00e4 on tullut vahva kertomus \u2014 suomalaisten pahin pelko maahanmuuton seurauksista. T\u00e4ss\u00e4 blogitekstiss\u00e4 haluan tarjota ratkaisun. Keinon varmistaa, [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":73,"featured_media":21166,"menu_order":130,"comment_status":"closed","ping_status":"open","template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-21167","uutinen","type-uutinen","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogi"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/moniheli.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/uutinen\/21167","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/moniheli.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/uutinen"}],"about":[{"href":"https:\/\/moniheli.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/uutinen"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/moniheli.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/73"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/moniheli.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=21167"}],"version-history":[{"count":21,"href":"https:\/\/moniheli.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/uutinen\/21167\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":21198,"href":"https:\/\/moniheli.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/uutinen\/21167\/revisions\/21198"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/moniheli.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/21166"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/moniheli.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=21167"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/moniheli.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=21167"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/moniheli.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=21167"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}