Lapsilla yleisimmin esiintyvä diabeteksen muoto on ykköstyypin diabetes, joka on autoimmuunisairaus. Se tarkoittaa, että elimistö hyökkää omia kudoksiaan vastaan eikä sen puhkeamiseen voi itse vaikuttaa.
Ykköstyypin diabeteksessa elimistö ei enää pysty tuottamaan insuliinia, joka huolehtii siitä, että verensokeri pysyy oikealla tasolla. Ykköstyypin diabeteksen hoito vaatii aina insuliinia ja lasten kohdalla hoito aloitetaan sairaalassa. Perhe saa sairaalasta ohjausta diabetekseen sairastuneen lapsen hoidon toteuttamiseen.
Lapsen diabeteksen hoito koskettaa koko perhettä ja on hyvin tärkeää, että vanhemmat osallistuvat siihen alusta alkaen. Sairaalajakson jälkeen lapsen diabetesta seurataan säännöllisesti diabetespoliklinikalla, mutta hoito toteutuu kuitenkin pääosin kotona normaalissa arjessa. Koko perhe hyötyy diabeteksen hyvästä hoitotasapainosta huolehtimalla terveellisestä ruokavaliosta ja riittävästä liikunnasta. Huomioitavaa on myös, että Suomessa esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisilla on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, jos hoitoa laiminlyödään.
Kulttuurisensitiivisyys on tärkeä osa terveydenhoitajan työtä
Terveydenhuollon ammattilaisina meidän on tärkeää edistää kulttuurisensitiivistä työotetta asiakaskohtaamisissa, olla kiinnostunut ihmisestä yksilönä hänen kulttuurinsa huomioiden. Ennakkoluulot voivat vaikuttaa asenteisiimme niin, ettemme näe ihmistä kulttuurin takaa. Kaikilla terveydenhuollon asiakkailla tulee olla mahdollisuus ilmaista itseään omalla äidinkielellään ja tulla kuulluksi, kulttuurilliset taustat huomioiden.
Aiheen ollessa vieras on tärkeää, että kuulija voi esittää kysymyksiä omalla kielellään ja saada niihin myös ymmärrettävän vastauksen. Diabeteksen oikeanlaisen hoidon toteuttamiseksi, on varmistuttava siitä, että vanhemmat ja lapsi itse ovat ymmärtäneet saamansa tiedon. Tarvittaessa on aina käytettävä tulkkipalveluita, lisäksi voi käyttää apuna esimerkiksi kuvia ja elekieltä. Kulttuurisensitiivinen työote vaatii kärsivällisyyttä ja joustavuutta. Monista hankalistakin tilanteista selviää, kun pysyy avoimena uusille asioille ja kohtaa asiakkaan kunnioittavasti.
Tapahtuma lasten diabeteksesta koettiin tarpeelliseksi
Osana Moniheli ry:n Terkku-hanketta järjestimme lasten ykköstyypin diabetesta koskevan terveystapahtuman yhteistyössä Venäjänkielisten keskusjärjestö ry:n kanssa. Hankkeen tarkoituksena on kehittää kulttuurisensitiivisiä jalkautuvan työn malleja. Suunnittelimme tapahtuman yhteistyökumppanin toiveiden pohjalta ja pääsimme kohtaamaan yleisön kasvotusten järjestön tiloissa. Terveystapahtumassa yleisöllä on myös mahdollisuus verkostoitua toistensa kanssa ja saada uutta informaatiota niin terveystapahtumassa esiintyviltä, kuin toisiltaan. Kohtaaminen kasvokkain koetaan usein myös enemmän luottamusta herättävänä, kuin esimerkiksi etätapahtumassa luennointi. Jo katsekontakti luo tunteen siitä, että tulee kuulluksi.
Tapahtumaan osallistui ihmisiä niin paikan päällä kuin etänä Facebook-striimin kautta. Palautteen mukaan tapahtuma koettiin hyödylliseksi sekä mielenkiintoiseksi. Osallistujat antoivat positiivista palautetta erityisesti tapahtumassa käydystä keskustelusta. He myös ehdottivat kehittämisideaksi, että tapahtuman alussa opiskelijat olisivat voineet kysyä osallistujilta, miten tuttu aihe diabetes on. Voimme siis todeta, että tapahtuma lisäsi venäjänkielisten tietoutta lasten diabeteksesta.
Kirjoittajat ovat viimeisen vuoden terveydenhoitajaopiskelijoita Diakonia-ammattikorkeakoulusta. Blogikirjoitus ja terveystapahtuma ovat osa kehittämistehtävää, jonka toteutimme Terkku-hankkeessa.
